6. prikaati (välirauha)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
6. prikaati
Toiminnassa 10. elokuuta 1940 – 10. kesäkuuta 1941
Valtio Suomi
Puolustushaarat Suomen maavoimat
Aselajit jalkaväki
Rooli valmiustehtävät ja varusmiesten koulutus
Tukikohta Immola, Ruokolahti, Puumala, Sulkava ja Tuonilahti
Komentajat
Tunnettuja komentajia eversti T. E. Ekman

6. prikaati oli Suomen armeijan prikaati, joka perustettiin talvisodan päätyttyä puolustusvoimien siirtyessä keväällä 1940 rauhanajan kokoonpanoon. Se lakkautettiin puolustusvoimien jatkosodan liikekannallepanon yhteydessä kesäkuussa 1941, jolloin prikaatin tehtävänä oli perustaa Jalkaväkirykmentti 6 sekä Kenttätykistörykmentti 19:n I patteristo.

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prikaati muodostettiin 10. elokuuta 1940 maavoimien komentajan käskyllä Immolaan, Ruokolahdelle, Puumalaan, Sulkavalle ja Tuonilahteen sijoitetuista talvisodan aikaisesta 8. divisioonasta.

Sen esikunta muodostettiin 8. divisioonan esikunnasta sijoituspaikkana Sulkava. Prikaatin komentajaksi määrättiin eversti Torvald Ekman. Muista 8. divisioonan joukoista eli Jalkaväkirykmenteistä 20, 23, 24 sekä 26 ja Kevyt osasto 8 muodostettiin I pataljoona ja tykkikomppania Puumalaan, II pataljoona Sulkavalle Rauhaniemeen ja III pataljoona Virmutjoelle. Kenttätykistörykmentti 8:sta perustettiin prikaatin patteristo, joka sijoitettiin Sulkavalle Tuonilahteen. Viestipataljoona 8:sta muodostettiin prikaatin viestikomppania samoin Tuonilahteen.

Syksyllä 1940 saatiin rakennettua tarpeelliset parakkikylät, joita kutsuttiin kasarmialueiksi:

  • Puumalaan Pappilanniemeen I pataljoonan kasarmit
  • Sulkavalle Rauhaniemen Palokankaalle, Pajasalmen rannalle II pataljoonan kasarmit

Lakkauttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prikaatin III pataljoona hajotettiin jo huhtikuun lopulla 1941. Prikaati sai valmiushälytyksen 10. kesäkuuta 1941 kuten muutkin suojajoukoiksi määrätyt joukot. Käskyn mukaisesti prikaati tuli saattaa sodan ajan määrävahvuuteen kutsumalla ylimääräisiin harjoituksiin tarvittava henkilöstö. Hevoset, ajoneuvot, moottoriajoneuvot ja alukset oli otettava sekä muut tarvittavat hankinnat suoritettava.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Häkkinen E.I. et al: Kannaksen kahlaajat - JR 6 jatkosodassa. Turku: JR 6 Historiatoimikunta, 1986. ISBN 951-99787-9-8.