Ølbyn Nordhøj
| Ølbyn Nordhøj | |
|---|---|
| Nordhøj ved Ølby | |
| Sijainti | |
  Ølbyn Nordhøj |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Tanska |
| Paikkakunta | Køge |
| Historia | |
| Tyyppi | hautakumpu |
| Ajanjakso | pronssikausi, periodi II [1] |
| Kulttuuri | Skandinavian pronssikausi |
| Alue | Sjælland |
Ølbyn Nordhøj on hautakumpu Skandinavian pronssikaudelta, joka sijaitsee Køgessä Ølbyn pohjoispuolella Sjællannissa Tanskassa. Se ajoitetaan kaivauslöytöjensä vuoksi Monteliuksen periodille II eli noin 1500–1300 eaa.[1][2][3]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hautakumpu kuului maanviljelijän Peder Pedersen maatilaan ja hän oli käyttänyt kumpua lisämaan ottamiseen. Hautakummusta oli jo käytetty vajaa puolet, kun hän vuonna 1880 otti yhteyttä kansallismuseoon, joka oli silloin nimeltään Museet for de nordiske Oldsager. Sieltä saapui museon tarkastajan Sophus Müllerin ja hän havaitsi kummun keskeltä hyvin säilyneitä puun- ja kaarnan kappaleita. Nämä kuuluivat tammiarkkuun, josta löytyi puoliksi säilynyt naisen luuranko. Naista alettiin kutsua nimellä Ølbyn nainen (tansk. Ølbykvinnen).[1]
Vuonna 1901 tehtiin alueelle inventointiretki ja vuonna 1941 hautakumpu rauhoitettiin vuoden 1937 rauhoituslakiin vedoten. Kummusta on otettu valokuva vuonna 1982, jossa sen ympäristöä viljellään ahkerasti, mutta kumpu kasvaa pensaikkoa ja nittykasveja.[1]
Hautakumpu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nordhøj on ollut pyöreäpohjainen hautakumpi, jonka halkaisija oli vuonna 1901 26 metriä ja korkeus 3,25 metriä. Muitakin mittauksia tunnetaan: halkaisija 28,3 metriä ja korkeus 4,5 metriä (vuonna 1880) ja halkaisija 30 metriä ja korkeus 5 metriä (1941). Vuonna 1901 kirjoitettiin muistiin, että kummun lakiosa oli tasainen ja että kummun pohjoisosassa oli suoritettu arkeologiset kaivaukset.[1]
Puoliksi kaivetun hautakummun keskikohdasta löytyi lahoamassa oleva tammiarkku, joka oli vuonna 1880 mitattuna 2,5 metriä pitkä ja 0,63 metriä leveä. Arkussa oli luurangon ympärillä odotettavissa olevissa kohdissa koruja ja muita esineitä, joiden perusteella voitiin osittain rekostruoida naisvainajan vaatetusta. Luurangon luut olivat pehmenneet lähes tahnaksi ja vain pääkallo otettiin talteen [4]. Kummusta on löytynyt myös polttohautaus, joka on ajoitettu roomalaiselle rautakaudelle. Siinä vainajan tuhkat ja palaneet luunkappaleet oli koottu hautauurnaan, joka sijoitettiin kummun lakipisteeseen tammiarkun yläpuolelle.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Guder og Grave: Nordhøj, viitattu 29.4.2018
- ↑ Jensen, Jørgen: De forunderlige egekister Den Store Danske. Gyldendal. Viitattu 29.4.2018. (tanskaksi)
- ↑ Kaul, Flemming: Sotetorp - endnu engang(tanskaksi), viitattu 29.4.2018
- ↑ Bergerbrant, Sophie: Bronze Age Identities: Costume, Conflict and Contact in Northern Europe 1600-1300 BC. Stockholm Studies in Archaelogy, 2007, nro 43. Tukholma, Ruotsi: Bricoleur Press. ISSN 0349-4128. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 29.4.2018. (englanniksi)