Öko-Tex-standardi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Logo
Saksankielinen Turvallinen tekstiili Öko-Tex 100plus -sertifikaatin tunnus.

Öko-Tex-standardi 100 on kansainvälinen tekstiilien testaus- ja sertifiointijärjestelmä, joka kehitettiin vuonna 1992. Standardi rajoittaa tiettyjen haitta-aineiksi katsottavien tekstiilikemikaalien käyttöä. Riippumattomien tutkimuslaitosten myöntämä sertifikaatti takaa, että tuotteessa ei ole haitallisia torjunta-aine-, raskasmetalli- tai formaldehydijäämiä.

Tekstiilituotteen on joko kiinnitetty pahvinen Öko-Tex-tuotelappu, merkki voi olla painettu myyntipakkaukseen tai se voi olla painettu esimerkiksi tuotteen saumaan ommeltuun kangaslappuun. Standardin tunnuksessa on vihreä kaari, jonka oikeassa laidassa on tyylitelty päivänkakkaran kuva. Suomeksi Öko-Tex-merkityissä tekstiileissä on Vihreän kaaren alla oranssilla kirjoitettu teksti Turvallinen tekstiili, ja tämän alapuolella lukee lisäksi vihreällä Tutkitusti haitta-aineeton sekä vielä mustalla Öko-Tex® Standardin 100 mukaisesti. Suomessa voi olla myynnissä myös tekstiilejä, joissa on Öko-Tex-merkintä englanniksi, saksaksi tai näillä molemmilla kielillä. Englanniksi oranssi teksti kuuluu: Confidence in textiles, vihreä: Tested for harmful substances ja musta: according to Oeko-Tex® Standard 100. Saksaksi vastaavat tekstit samassa järjestyksessä ovat: Textiles vertrauen, Geprüft auf Schadstoffe ja nach Oeko-Tex® Standard 100. Oheisessa kuvassa on Öko-Tex 100plus -merkki saksaksi. Lapussa on lisäksi testaukseen ja testauslaitokseen liittyviä merkintöjä. Turvallinen tekstiili -merkintä on kuluttajalle apuväline ostopäätöksen tekemisessä.

Vastuullisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Öko-Tex-standardiin liittyvät vastuut on jaettu 17 testauslaitoksen kesken. Nämä muodostavat yhdessä Kansainvälisen Öko-Tex-liiton, jolla on yli 40 maailmanlaajuista toimipaikkaa. Haitta-aineiden testauskriteeristö perustuu uusimpiin tieteellisiin tutkimuksiin, ja sitä päivitetään jatkuvasti. Tekstiilien tuoteturvallisuusvaatimukset tiukentuvat vuosittain. Testauskriteerit ja niihin liittyvät testausmenetelmät on standardoitu kansainvälisellä tasolla, ja niitä sovelletaan laajasti vähittäismyynnissä niin ostoihin kuin tuotetoimituksiin liittyvissä sopimuksissa ja ohjeistuksessa. Sertifikaatteja on myönnetty yli 9 000:lle tekstiili- ja vaatetusalan yritykselle yli 80 maasta (9/2010).

Kuluttajalle Öko-Tex-merkintä on eräänlainen valmistajan laatutakuu. Merkintä on yhtenäinen turvallisuusstandardi läpi koko tekstiilien tuotantoketjun, ja sen ansiosta voidaan tehdä kaikki tuotantovaiheet käsittäviä haitta-ainetarkastuksia. Näytteet testataan riippumattomissa Öko-Tex-testilaitoksissa. Näytteistä tutkitaan pH-arvo, formaldehydi-pitoisuus, torjunta-aineiden, liukoisten raskasmetallien ja klooriyhdisteiden määrä, säilöntäaineet, kuten pentakloorifenoli ja tetrakloorifenoli, sekä allergisoivat ja karsinogeeniset väriaineet. Testattavista näytteistä myös tutkitaan nykytietämyksen mukaan terveydelle haitalliset aineet, jotka eivät vielä ole sääntelyn alaisia tai lailla kiellettyjä.

Tuoteluokitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Testauskustannukset riippuvat siitä, mihin neljästä tuoteluokasta tuote sijoittuu:

I = vauvojen tuotteet (kolmeen ikävuoteen saakka)
II = tuotteet joiden ihokosketus on suuri (puserot, paidat, alusvaatteet, vuodevaatteet)
III = tuotteet joiden ihokosketus on vähäinen tai sitä ei ole (päällysvaatteet)
IV = sisustustuotteet (pöytätekstiilit, kalusteiden päälliset, verhot, patjat)

Mitä enemmän tuote joutuu ihon kanssa kosketuksiin, sitä tiukempia testausvaatimukset ovat.

Valmistajalle myönnetään sertifikaatti ja oikeus käyttää Öko-Tex-standardi 100 -tunnusta myymissään tuotteissa, kun tuote kaikilta osin täyttää kaikki Öko-Tex-kriteeristön vaatimukset. Öko-Tex-sertifikaatti myönnetään vuodeksi kerrallaan, ja kautta jatketaan, jos tuote edelleen läpäisee testit. Tietylle määrälle jo myynnissä olevia tuotteita tehdään vuosittain testausta, jotta voidaan varmistua siitä, että ne edelleen vastaavat myönnettyä sertifikaattia.

Kansainvälisen Öko-Tex-liiton kotisivuilta voi selvittää testausnumeron perusteella tuotteen Öko-Tex-merkinnän, sertifikaatin voimassaolon ja mihin luokkaan tuote kuuluu.

Öko-Tex standardi 1000

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1995 tuli käyttöön tuotannon ekologisuudesta kertova Öko-Tex-standardi 1000. Standardin kriteeristöllä mitataan tuotolaitoksen ja tuotantotapojen ympäristöystävällisyyttä. Kriteeristön vaatimuksissa tarkastellaan muun muassa jätevesiä, energiankäyttöä, tuotantolaitoksen melutasoa ja pölyisyyttä sekä työturvallisuutta. Ympäristölle vahingollisten värjäysaineiden ja lapsityövoiman käyttö on kielletty. Yrityksen tuotannosta 30 prosentin on oltava Öko-Tex-standardi 100 -sertifioitua, ennen kuin yritys voi saada Öko-Tex standardi 1000 -sertifikaatin. Sertifikaatin voimassaoloaika on kolme vuotta.

Öko-Tex standardi 100plus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun yritys saa Öko-Tex-standardi 1000 -sertifikaatin, ja sen tuotteet jo ovat Öko-Tex-standardi 100 -sertifioituja, yritys voi saada käyttöönsä Öko-Tex-standardi 100plus -merkin. Merkki takaa ostajalle, että tuote on sekä haitta-aineeton että ekologisesti valmistettu.

  • International Oeko-Tex® Association: Oeko-Tex® Standard 100 (Kansainvälinen Öko-Tex liitto) oeko-tex.com. Arkistoitu 27.7.2010. Viitattu 23.9.2010. (englanniksi)