Île Saint-Paul

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Île Saint-Paul
StPaul Map.png

Saaren kartta.

Sijainti
Korkein kohta
noin 270 metriä
Pinta-ala
7 km²

Île Saint-Paul on Ranskaan kuuluva saari Intian valtameren eteläosassa. Hallinnollisesti se on osa Ranskan eteläisiä ja antarktisia alueita. Saari on sammunut tulivuori ja sen pinta-ala on 7 km². Sillä ei ole vakituista asutusta.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saari ilmakuvassa.
Île Saint-Paul ja La Quille-pikkusaari sen edustalla.

Île Saint-Paul sijaitsee Intian valtameren eteläosassa[1] noin 90 kilometriä Amsterdamsaaresta lounaaseen ja 3 000 kilometriä Réunionilta etelään.[2] Hallinnollisesti se kuuluu Ranskan eteläisiin ja antarktisiin alueisiin.[1] Sen pinta-ala on 7 km². Pituus lännestä itään on 3 kilometriä ja pohjoisesta etelään 5 kilometriä. Saari on sammunut tulivuori, jonka kaldera on avoin merelle koillisessa. Kalderan leveys on noin kilometri ja se on 50 metriä syvä. Kalderan seinämät kohoavat ylös lähes pystysuoraan ja korkeimmillaan ne ovat 270 metriä. Saari madaltuu rannikkoa kohti, jossa rtantakallioden korkeus on noin 100 metriä. Hieman kalderasta merelle päin on 83 metriä korkea La Quillen pikkusaari.[2]

Saaren kasvillisuus on vähäistä. Yleisimpiä ovat heinäkasvit. Koska saarella ei ole juurikaan tuulensuoijaa, mikään kasvi ei kasva kovin korkeaksi. Eläimistöön lukeutuvat esimerkiksi uudenamsterdaminhylje, töyhtöpingviinit, siniliitäjä, vaaleatyrskynpolkija, jäämyrskyliitäjä, eteläntiira, nokitiira, isokihu, nokialbatrossi ja Thalassarche carteri.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaren lienevät havainneet ensimmäisenä portugalilaiset merenkävijät vuonna 1559 ja mahdollisesti vuonna 1696 hollantilaiset. Vuonna 1843 saarelle tuli ranskalaisia kalastajia Réunionilta. Kalastajat jättivät jälkeensä nykyisin hylätyn pienen kylän, josta nykypäiviin on säilynyt vain joitakin merkkejä. Saaren ensimmäinen yksityiskohtainen kartta tehtiin itävaltalaisella aluksella Novara, joka vietti saaren tuntumassa kaksi viikkoa vuonna 1857. Vuonna 1874 saarelle saapui ranskalainen tähtitieteellinen retkikunta, jonka tarkoituksena oli havainnoida Venuksen kulku Auringon ohi. Retkikunnan mukana ollut geologi Charles Vélain teki ensimmäisen oman alansa tutkimukset saarella.[2]

Île Saint-Paul liitettiin kiinteästi Ranskaan vuonna 1893. Vuonna 1949 saarelle perustettiin parikymmenhenkinen tutkimusasema, mutta nykyisin saarella on tutkijoita vain ajoittain. Muutamille ranskalaisille aluksille myönnetään vuosittain ravustuslupia saaren vesillä.[2] Île Saint-Paul ja Ranskan subantarktiset saaret ovat olleet vuodesta 2019 osa Unescon maailmanperintöluetteloa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Saint Paul Island Encyclopaedia Britannica. Viitattu 4.11.2020. (englanniksi)
  2. a b c d e Liz Cruwys: Encyclopedia of the Antarctic, s. 962-963. Routledge, 2007. ISBN 978-0-415-97024-2. (englanniksi)
  3. French Austral Lands and Seas World heritage List. Unesco. Viitattu 4.11.2020. (englanniksi)