Árta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Árta
Ártan kunta

Άρτα
Δήμος Αρταίων
Ártan Kilkíksen aukio (Plateía Kilkís).
Ártan Kilkíksen aukio (Plateía Kilkís).
Kunnan sijainti
Kunnan sijainti

Árta

Koordinaatit: 39°09′30″N, 20°59′14″E

Valtio Kreikka
Hajautetun hallinnon alue Epeiros ja
Länsi-Makedonia
Alue Epeiros
Alueyksikkö Árta
Hallinto
 – Asutustyyppi kunta, kaupunki
 – Kallikrates-koodi 1901
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 436,8 km²
Väkiluku (2011) 43 166[1]
 – Kunnallis­yksikkö 27 330
 – Kaupunki­yhdys­kunta 24 427
 – Kaupunki 21 895
 – Väestötiheys 98,82 as./km²
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Postinumero 471 00
Suuntanumero(t) 26810
Rekisterikilpi ΑΤ











Árta (kreik. Άρτα) on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta (Δήμος Αρταίων, Dímos Artaíon), joka sijaitsee Ártan alueyksikössä Epeiroksen alueella. Kaupunki on alueyksikkönsä hallinnollinen keskus. Koko kunnan pinta-ala on 436,8 neliökilometriä ja väkiluku 43 166. Varsinaisen Ártan kaupungin väkiluku on 21 895 (vuonna 2011).[1][2]

Ártan kaupunki sijaitsee Árachthos-joen itärannalla Amvrakikóslahden eli Ártanlahden pohjoispuolella, noin 370 kilometriä luoteeseen Ateenasta ja noin 444 kilometriä lounaaseen Thessalonikista.[3] Prévezan kaupunki sijaitsee noin 30 kilometriä Ártasta lounaaseen, Ioánnina noin 58 kilometriä pohjoiseen ja Agrínio noin 70 kilometriä eteläkaakkoon. Ártan kunta käsittää Amvrakikóslahden rannalle ulottuvan alueen Epeiroksen eteläosasta. Kaupungin koillispuolella Árachthos-joessa sijaitsee Pournárin tekojärvi.

Pääartikkeli: Ambrakia

Antiikin aikana nykyisen Ártan kaupungin paikalla sijaitsi Ambrakian kaupunki ja kaupunkivaltio (polis). Se oli alun perin Korintin siirtokunta. Ambrakiasta tuli Epeiroksen merkittävin kaupunki, ja se kukoisti erityisesti 400–200-luvuilla eaa. Kaupunki osallistui persialaissotiin kreikkalaisten puolella ja peloponnesolaissotaan entisen emäkaupunkinsa Korintin sekä Spartan puolella. Myöhemmin Ambrakia oli Epeiroksen kuninkaan Pyrrhoksen pääkaupunki, mikä se oli sen suurinta kukoistuskautta. Kaupunki taantui roomalaisella kaudella 100-luvulta eaa. alkaen ja jäi asumattomaksi Nikopoliin perustamisen jälkeen vuonna 31 eaa., sillä asukkaat siirrettiin uuteen kaupunkiin.[4][5]

Ártan linna.

Antiikin aikaisesta kaupungista on säilynyt suhteellisen vähän jäänteitä. Niihin lukeutuvat muun muassa Apollon Pythios Soterille omistetun temppelin sekä pienen teatterin rauniot.[6]

Nykyinen kaupunki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ambrakian paikka oli lähes asumattomana noin tuhannen vuoden ajan. Nykyinen Ártan kaupunki kehittyi paikalle bysanttilaisella kaudella noin 1000-luvulla. Kaupungin nykyinen nimi on todennäköisesti peräisin Árachthos-joen nimestä.[5]

Vuonna 1204 Ártasta tuli Epeiroksen despotaatin pääkaupunki.[3] 1300-luvulla kaupunki oli Akarnanian alueen merkittävin, ja siksi se tunnettiin myös nimellä Akarnania sekä nimellä Arechthea Acarnana.[5]

Ártan silta.

Nykyinen Ártan kaupunki on ympäristönsä hallinnollinen ja kaupallinen keskus. Kaupungin nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Árachthos-joen ylittävä, 1600-luvulla rakennettu Ártan silta, jonka pituus on 145 metriä, sekä bysanttilaisaikainen, 1200-luvulla rakennettu Ártan linna, joka oli käytössä myös osmanivallan aikana. 1200-luvulta ovat myös merkittävimmät vanhat kirkot Panagía Parigorítissan kirkko, kaupungin suojeluspyhälle omistettu Pyhän Theodoran (Agía Theodóra) kirkko, sekä Káto Panagián luostari. Ártan hiippakunnan piispanistuimena toimii Pyhän Demetrioksen (Ágios Dimítrios) katedraali. Museoihin kuuluvat muun muassa Ártan arkeologinen museo sekä kansanperinnemuseo.[3]

Nykyinen Ártan kunta muodostui, kun Árta, Amvrakikós, Filothéi, Vlachérna ja Xirovoúni yhdistyivät vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman mukaisesti.[7]

Ártan kaupunkia ja Napoléon Zérvaksen patsas.
Bysanttilaisaikainen Panagía Parigorítissan kirkko.
Zormpáksen (Zorbáksen) talo, esimerkki osmaniajan arkkitehtuurista.
Ártan kansanperinnemuseo.

Vuoden 2011 kuntauudistuksesta lähtien Ártan kunta muodostuu viidestä kunnallisyksiköstä, jotka vastaavat uudistusta edeltäneitä kuntia. Kunnallisyksiköt sekä niihin kuuluvat kylä- ja kaupunkiyhdyskunnat ja asutukset ovat:[1][7]

Kunnallis­yksikkö Kylä- tai kaupunki­yhdys­kunta Kylä, kaupunki tai muu asutus Väkiluku (2011)
Amvrakikós Anéza Anéza 1 111
Apómero 142
Mýtikas 190
Gavriá Gavriá 379
Kalogerikó Kalogerikó 491
Koronisía Koronisía 165
Polýdroso Palaioskamiá 36
Polýdroso 408
Psathotópi Psathotópi 194
Ráchi Ráchi 574
Strongylí Strongylí 192
Vígla Vígla 386
Yhteensä: 4 268
Árta Árta Agía Triáda 136
Ágioi Anárgyroi 756
Ágios Geórgios Glykorrízou 53
Árta 21 895
Eleoúsa 1 093
Glykórrizo 325
Marathovoúni 82
Moní Genníseos Theotókou í Káto Panagías (luostari) 87
Keramátes Keramátes 411
Kostakioí Kostakioí 2 078
Syngounéika 24
Thanasaíika 73
Limíni Limíni 317
Yhteensä: 27 330
Filothéi Ágios Spyrídon Ágios Spyrídon 971
Dokímia 29
Vathýpedo 59
Chalkiádes Chalkiádes 1 284
Kalamiá Kalamiá 1 018
Kalóvatos Kakóvatos 58
Kalóvatos 589
Kirkizátes Kirkizátes 466
Plisioí 356
Rókka Rókka 613
Yhteensä: 5 443
Vlachérna Grammenítsa Grammenítsa 1 258
Skamniá 84
Vrysoúles 31
Grímpovo Chanópoulo 313
Grímpovo 211
Korfovoúni Dáfni 31
Dryónas 35
Élatos 407
Korfovoúni 159
Roumánia 16
Vlachérna Vlachérna 374
Zarkadaíika 22
Yhteensä: 2 941
Xirovoúni Ammótopos Ammótopos 618
Ampélia 350
Dafnotí Dafnotí 85
Profítis Ilías 25
Faneroméni Faneroméni 63
Kampí Kampí 928
Pantánassa Anogeiatá 73
Pantánassa 293
Ydroilektrikós Stathmós Loúrou 2
Pistianá Kallithéa 31
Pistianá 43
Platánia 164
Rodavgí Ámmos 3
Katharovoúni 0
Perdikári 68
Rodavgí 257
Soumési 52
Skoúpa Fráxos 9
Kámpos 22
Kárdamos 12
Palaiochóri 16
Platanákia 13
Skoúpa 46
Tsiapalaíika 11
Yhteensä: 3 184
Yhteensä: 43 166
  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. a b c Arta Visit Greece. Arkistoitu 7.7.2017. Viitattu 21.8.2017.
  4. Αμβρακία: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 21.3.2018. Viitattu 21.8.2017.
  5. a b c Smith, William: ”Ambracia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. Αμβρακία: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 21.8.2017.
  7. a b Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]