Ero sivun ”Krooninen myelooinen leukemia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti muokkasi: ko:만성 골수성 백혈병 |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Krooninen myelooinen leukemia''' |
'''Krooninen myelooinen leukemia''' (KML) on yksi [[leukemia]]n neljästä päätyypistä. KML on hitaasti etenevä pahanlaatuinen [[veritauti]]. KML:ssa luuydin tuottaa [[verenkiertoon]] poikkeavia [[valkosoluja]]. |
||
== Taustatekijät == |
|||
Krooninen myelooinen leukemia puhkeaa ja etenee hitaasti, minkä vuoksi potilas ei itse usein osaa epäillä leukemiaa. Se havaitaankin monesti sattumalta. |
|||
KML:n perimmäistä syytä ei tunneta. Tauti saa alkunsa [[luuytimessä]], kun veren [[kantasolun]] perimä muuttuu. Muutos synnyttää poikkeavan [[kromosomin]], jota kutsutaan Philadelphia-kromosomiksi. Sen poikkeava [[geeni]] on nimeltään BCR-ABL. Geenimuutos ei ole synnynnäinen eikä tauti ole periytyvä. Ph-kromosomi ja sen BCR-ABL-geeni tuottavat valkuaisainetta, joka saa luuytimen tuottamaan leukeemisia valkosoluja. Kun tauti etenee, nämä poikkeavat solut lisääntyvät hallitsemattomasti ja näin häiritsevät [[elimistön]] normaalia toimintaa. |
|||
== Oireet ja diagnostiikka == |
|||
Krooninen myelooinen leukemia on pääasiassa aikuisiän sairaus. Se puhkeaa useimmiten 30–60 vuoden iässä. Oireita ovat [[väsymys]], [[hikoilu]], laihtuminen, [[splenomegalia]] ja [[anemia|aneemisuus]]. |
|||
KML puhkeaa ja etenee hitaasti, minkä vuoksi potilas ei usein itse osaa epäillä sairastavansa tautia. KML todetaan yleensä sattumalöydöksenä poikkeavan verenkuvan perusteella. Valtaosa potilaista on oireettomia. Osa potilaista kärsii hikoilusta, laihtumisesta ja väsymyksestä. Myös suuri [[perna]] voi aiheuttaa vaivoja. Jos veren valkosolujen määrä on suuri, potilailla voi olla [[verenkiertohäiriöitä]] tai verenvuotoja. Jatkotutkimukset tekee veritauteihin perehtynyt erikoislääkäri. [[Diagnoosi]] perustuu luuydinnäytteestä tehtävään kromosomi- tai PCR-tutkimukseen, jossa todetaan Ph-kromosomi ja BCR-ABL-geeni. Vastaus saadaan yleensä 1–2 viikon sisällä. |
|||
== Hoito == |
|||
Diagnoosi saatetaan tehdä verenkuvan ja luuydintutkimuksen tulosten perusteella.<ref>http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00040&p_haku=Leukemiat#s2</ref> |
|||
KML:n hoito on kehittynyt ratkaisevasti 2000-luvun alussa täsmälääkkeiden kehittämisen myötä. KML on ensimmäinen syöpäsairaus, johon on olemassa tehokas täsmähoito imatinibi, ([http://www.lääkeinfo.fi/%5CMedicine.aspx?m=8138&i=NOVARTIS_GLIVEC Glivec]). Se on uusien KML-potilaiden ensisijainen hoitomenetelmä. Muita aiemmin käytettyjä lääkkeitä ovat alfa-interferoni ja solunsalpaajalääke hydroksiurea. Osalle potilaista (arviolta 20–30 %) imatinibi-hoito ei sovi tai sen teho hiipuu. Näille potilaille on viime vuosina tullut uusia vaihtoehtoja, kuten ns. toisen polven täsmälääkkeet nilotinibi ([http://www.lääkeinfo.fi/%5CMedicine.aspx?m=20694&d=21083&i=NOVARTIS_TASIGNA_Tasigna+200mg+tabletti Tasigna]) ja dasatinibi ([http://www.lääkeinfo.fi/%5CMedicine.aspx?m=16276&d=20052&i=BRISTOL-MYERS+SQUIBB_SPRYCEL_SPRYCEL+20+mg%2c+50+mg+ja+70+mg+kalvop%C3%A4%C3%A4llysteiset+tabletit Sprycel]) ovat tulleet markkinoille. Näiden lääkkeiden etuna on, että ne saattavat vaikuttaa nopeammin kuin imatinibi. Ne ovat myös hyvin siedettyjä. Myös kantasolujensiirrolla on pitkään ollut tärkeä asema taudin hoidossa. Siirtoja käytetään edelleen potilailla, joille muut hoitovaihtoehdot eivät sovi. Kantasolujensiirrot ovat raskaita ja niihin liittyy merkittäviä riskejä, joten ne eivät sovi iäkkäille tai monisairaille potilaille. |
|||
== Ennuste == |
|||
Valtaosa KML:aa sairastavista potilaista voi elää lääkityksen avulla vuosikausia ilman merkittäviä oireita taudista ja lääkityksestä. Hoitamattomana KML etenee muutamassa vuodessa akuuttia leukemiaa muistuttavaksi taudiksi, joka useimmiten johtaa potilaan menehtymiseen. Siksi taudin etenemisen estäminen on hoidon keskeisin tavoite. |
|||
== Esiintyvyys == |
|||
Suomessa todetaan vuosittain 50–60 uutta KML-potilasta. Kaiken kaikkiaan tautia sairastaa 350–400 suomalaista. Sairastavien määrä on kasvussa, sillä uusien hoitojen ansiosta potilaat elävät yhä pidempään. Valtaosa sairastuneista on 30–60-vuotiaita. KML:n osuus kaikista leukemioista on noin 20 prosenttia. |
|||
Suomessa KML:aa sairastavat ovat järjestäytyneet [http://www.syopapotilaat.fi/kml KML-potilasverkostoksi], joka toimii [http://www.syopapotilaat.fi/ Suomen syöpäpotilaat ry:n] yhteydessä. |
|||
== Katso myös == |
|||
* [[Hematologia]] |
|||
* [[Leukemia]] |
|||
* [[Chronic myelogenous leukemia]] |
|||
== Aiheesta muualla == |
|||
* [http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00822 Lääkärikirja Duodecim] |
|||
* [http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.Naytaartikkeli?p_artikkeli=dlk00822 Terveysportti] |
|||
* [http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Leukemiat#Krooninen_myelooinen_leukemia Therapia Fennica] |
|||
* [http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2001/09/79761 ”Uusi syöpälääke lisää hoitomahdollisuuksia” 7.9.2001 MTV3] |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
<references/> |
<references/> |
||
* [http://www.cml.fi CML.fi] |
|||
{{Tynkä/Lääketiede}} |
{{Tynkä/Lääketiede}} |
||
Versio 31. maaliskuuta 2009 kello 16.56
Krooninen myelooinen leukemia (KML) on yksi leukemian neljästä päätyypistä. KML on hitaasti etenevä pahanlaatuinen veritauti. KML:ssa luuydin tuottaa verenkiertoon poikkeavia valkosoluja.
Taustatekijät
KML:n perimmäistä syytä ei tunneta. Tauti saa alkunsa luuytimessä, kun veren kantasolun perimä muuttuu. Muutos synnyttää poikkeavan kromosomin, jota kutsutaan Philadelphia-kromosomiksi. Sen poikkeava geeni on nimeltään BCR-ABL. Geenimuutos ei ole synnynnäinen eikä tauti ole periytyvä. Ph-kromosomi ja sen BCR-ABL-geeni tuottavat valkuaisainetta, joka saa luuytimen tuottamaan leukeemisia valkosoluja. Kun tauti etenee, nämä poikkeavat solut lisääntyvät hallitsemattomasti ja näin häiritsevät elimistön normaalia toimintaa.
Oireet ja diagnostiikka
KML puhkeaa ja etenee hitaasti, minkä vuoksi potilas ei usein itse osaa epäillä sairastavansa tautia. KML todetaan yleensä sattumalöydöksenä poikkeavan verenkuvan perusteella. Valtaosa potilaista on oireettomia. Osa potilaista kärsii hikoilusta, laihtumisesta ja väsymyksestä. Myös suuri perna voi aiheuttaa vaivoja. Jos veren valkosolujen määrä on suuri, potilailla voi olla verenkiertohäiriöitä tai verenvuotoja. Jatkotutkimukset tekee veritauteihin perehtynyt erikoislääkäri. Diagnoosi perustuu luuydinnäytteestä tehtävään kromosomi- tai PCR-tutkimukseen, jossa todetaan Ph-kromosomi ja BCR-ABL-geeni. Vastaus saadaan yleensä 1–2 viikon sisällä.
Hoito
KML:n hoito on kehittynyt ratkaisevasti 2000-luvun alussa täsmälääkkeiden kehittämisen myötä. KML on ensimmäinen syöpäsairaus, johon on olemassa tehokas täsmähoito imatinibi, (Glivec). Se on uusien KML-potilaiden ensisijainen hoitomenetelmä. Muita aiemmin käytettyjä lääkkeitä ovat alfa-interferoni ja solunsalpaajalääke hydroksiurea. Osalle potilaista (arviolta 20–30 %) imatinibi-hoito ei sovi tai sen teho hiipuu. Näille potilaille on viime vuosina tullut uusia vaihtoehtoja, kuten ns. toisen polven täsmälääkkeet nilotinibi (Tasigna) ja dasatinibi (Sprycel) ovat tulleet markkinoille. Näiden lääkkeiden etuna on, että ne saattavat vaikuttaa nopeammin kuin imatinibi. Ne ovat myös hyvin siedettyjä. Myös kantasolujensiirrolla on pitkään ollut tärkeä asema taudin hoidossa. Siirtoja käytetään edelleen potilailla, joille muut hoitovaihtoehdot eivät sovi. Kantasolujensiirrot ovat raskaita ja niihin liittyy merkittäviä riskejä, joten ne eivät sovi iäkkäille tai monisairaille potilaille.
Ennuste
Valtaosa KML:aa sairastavista potilaista voi elää lääkityksen avulla vuosikausia ilman merkittäviä oireita taudista ja lääkityksestä. Hoitamattomana KML etenee muutamassa vuodessa akuuttia leukemiaa muistuttavaksi taudiksi, joka useimmiten johtaa potilaan menehtymiseen. Siksi taudin etenemisen estäminen on hoidon keskeisin tavoite.
Esiintyvyys
Suomessa todetaan vuosittain 50–60 uutta KML-potilasta. Kaiken kaikkiaan tautia sairastaa 350–400 suomalaista. Sairastavien määrä on kasvussa, sillä uusien hoitojen ansiosta potilaat elävät yhä pidempään. Valtaosa sairastuneista on 30–60-vuotiaita. KML:n osuus kaikista leukemioista on noin 20 prosenttia.
Suomessa KML:aa sairastavat ovat järjestäytyneet KML-potilasverkostoksi, joka toimii Suomen syöpäpotilaat ry:n yhteydessä.