Ero sivun ”Irokeesit” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ism (keskustelu | muokkaukset)
kuva, commons-linkki
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:5 Irokesen Nationen 1650.gif|thumb|200px|Irokeesiliiton viiden jäsenheimon alueet vuonna 1650]]
[[Kuva:5 Irokesen Nationen 1650.gif|thumb|200px|Irokeesiliiton viiden jäsenheimon alueet vuonna 1650]]
[[Kuva:Iroquois 6 Nations map c1720.png|thumb|200px|Irokeesiliiton kuuden jäsenheimon alueet vuonna 1720]]
[[Kuva:Iroquois 6 Nations map c1720.png|thumb|200px|Irokeesiliiton kuuden jäsenheimon alueet vuonna 1720]]
'''Irokeesit''' ovat ryhmä Amerikan alkuperäiskansoja, jonka alue ulottui nykyisestä [[Quebec]]istä ja [[Montreal]]ista [[Ontariojärvi|Ontario-]] ja [[Huronjärvi|Huronjärvelle]] sekä osaan [[Appalakit|Appalakkien vuoristoa]]. Ympäröivät heimot kutistivat irokeesien alueen ajan kuluessa muutamaan alueeseen, jotka olivat [[Quebec]], [[Montreal]], mohawk, oneida, onondaga, cayuga, susquehannock, seneca, erie, wenro, neutral, petun, ja huron.
'''Irokeesit''' ovat ryhmä [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] alkuperäiskansoja, joiden alue ulottui nykyisestä [[Quebec]]istä ja [[Montreal]]ista [[Ontariojärvi|Ontario-]] ja [[Huronjärvi|Huronjärvelle]] sekä osaan [[Appalakit|Appalakkien vuoristoa]]. Irokeesikieliä puhuivat mm. [[huronit]], [[susquehannockit]], [[eriet]], [[attiwendaronkit]], [[wenrot]] ja jopa niinkin eteläinen kansa kuin [[cherokeet]].


Varsinaisina irokeeseina opittiin tuntemaan kuitenkin [[mohawkit]], [[senecat]], [[onondagat]], [[oneidat]] ja [[cayugat]]. He olivat käyneet keskenään verisiä sotia, kunnes [[Hiawatha]]n (Ayonhwathah) tuoma rauhansanoma sai mainitut viisi kansaa solmimaan keskinäisen sopimuksen, jonka seurauksena syntyi irokeesien liittokunta.<ref name="Iroquois">[http://www.tolatsga.org/iro.html Iroquois History]</ref> Yleensä irokeesiliiton sanotaan saaneen alkunsa vuosien [[1450]] ja [[1600]] välillä, mutta joidenkin tutkijoiden mukaan se on voitu perustaa jo noin vuonna [[1100]]. Liittokuntaa johti 50 päällikköä käsittävä heimoneuvosto ja kokoukset pidettiin onondagain kylässä. <ref name="Virrankoski">{{Kirjaviite|Tekijä=Pentti Virrankoski|Nimeke="Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit|Julkaisija=Gummerus|Vuosi=1994|Tunniste="ISBN 951-717-788-7}}</ref> [[Nainen|Naisilla]] oli paljon valtaa ja monissa asioissa he pystyivät vaikuttamaan neuvoston päätöksiin. Paaluvarustuksin suojatut kylät olivat isoja. Pitkissä taloissa saattoi asua useita [[perhe]]itä. Irokeesien uskontoon kuului [[eläin]]ten, [[kasvi]]en ja luonnonvoimien palvontaa. Monet heidän [[juhla|juhlistaan]] liittyivät kasvukauteen.
Irokeesit kävivät keskenään verisiä sotia, jolloin Hiawatha-niminen mies (Ayonhwathah) päätti, että turhat sodat on lopetettava. Yleensä irokeesiliiton sanotaan saaneen alkunsa 1450–1620, mutta se on voitu perustaa jo noin vuonna [[1100]].


==Historia==
Ontariojärven eteläpuolella olevat irokeesiheimot perustivat 1600-luvun alussa liiton, joka soti muita irokeesiheimoja vastaan tuhoten kolme sukulaisheimoaan attiwendaronkit, eriet ja tionontatit.


[[1600]]–[[1779]] irokeesit olivat todellinen mahtitekijä koillisessa Amerikassa sotien [[ranskalainen|ranskalaisia]] vastaan [[Hollanti|Hollannin]] ja [[Englanti|Englannin]] puolella. Ranskalaisten tukena toimi [[1600-luku|1600-luvun]] alkupuolella huronien liittokunta, joka lyötiin irokeesien toimesta vuosina [[1647]] - [[1649]]. Irokeesit taistelivat myös [[algonkinit|algonkin-kielisiä]] heimoja vastaan. 1600-luvulla, jolloin irokeesiliitto oli mahtavimmillaan, sen alaisuudessa oli 12,000 ihmistä. Hollantilaisten linnoitusten antauduttua brittien joukoille [[1660-luku|1660-luvun]] aikana menettivät irokeesit tärkeimmän kauppakumppaninsa. He joutuivat nöyristelemään [[Uusi Englanti|Uutta-Englantia]] päästäkseen näiden suosioon ja saadakseen lisää sotatarvikkeita. Saman [[vuosisata|vuosisadan]] lopulla roihahtivat ranskalaisten ja irokeesien vihamielisyydet täyteen liekkiin. [[Uusi Ranska]] itse pysytteli sodissa mahdollisimman paljon taustalla antaen intiaaniliittolaistensa hoitaa likaisen työn. Sotimiseen tottuneet, hyvin aseistetut [[ojibwayt]] ja muut algonkinkieliset heimot hoitivat tehokkaasti saamansa tehtävän polttaa irokeesien kylät ja hävittää niiden asukkaat. Ranskalaisten tehtäväksi jäi lähinnä määräysten antaminen ja [[Quebec]]in puolustaminen.
Liittoa johti liittoneuvosto, jossa onondaga-heimolla oli eniten edustajia. Liitossa olivat seneca-, onondaga-, oneida-, cayuga- ja mohawk-nimiset heimot.


Irokeesien liittokuntaa ei kuitenkaan onnistuttu lyömään hajalle. Tehtyään rauhan vuonna [[1701]] ranskalaisten ja näiden liittolaisten kanssa he tyytyivät vahvistamaan sodissa harvenneita rivejään. Vuodesta [[1713]] eteenpäin [[Pohjois-Carolina]]n tuscarorat vaelsivat pohjoiseen pois [[eurooppa]]laisten leviävän asutuksen tieltä ja liittyivät vuonna [[1722]] irokeesiliittoon kuudenneksi jäsenheimoksi.
[[1600]]–[[1779]] irokeesit olivat todellinen mahtitekijä koillisessa Amerikassa. Irokeesit sotivat ranskalaisia vastaan Hollannin ja Englannin puolella.


Irokeesien kylät joutuivat uudelleen hävityksen kohteiksi [[1770-luku|1770-luvun]] lopulla heidän tukiessaan Englantia [[Amerikan vapaussota|Amerikan vapaussodassa]]. Liittokunta repeytyi kahtia kun osa liiton kansoista vaihtoivat puolta kesken sodan. <ref name="Henriksson">{{Kirjaviite|Tekijä=Markku Henriksson|Nimeke=Alkuperäiset amerikkalaiset|Julkaisija=Gaudeamus|Vuosi=1985|Tunniste=ISBN 951-662-385-9}}</ref> Oneidat ja tuscarorat siirtyivät [[vapaustaistelija]]in puolelle Englannin joukkoja vastaan. Vuosisadan loppuun mennessä suuret osat irokeesien maita oli joutunut [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] haltuun.
Ranskalaisia tuki Wyandot (Huron) liitto. Irokeesit taistelivat myös algonkineja vastaan. 1600-luvulla, jolloin irokeesiliitto oli mahtavimmillaan, sen alaisuudessa oli 12 000 ihmistä. 1720 tuscarorat vaelsivat pohjoiseen eurooppalaisten tieltä ja liittyivät 1722 irokeesiliittoon kuudenneksi jäsenheimoksi.

Irokeeseilla naiset olivat tärkeässä asemassa ja saattoivat vaikuttaa neuvoston päätöksiin. Irokeesit asuivat pitkissä taloissa aidatuissa kylissä. Pitkätaloissa asui useita perheitä. Irokeesien uskontoon kuului eläinten, kasvien ja luonnonvomien palvontaa. Muutamat juhlat liittyivät kasvukauteen.

Irokeesien kylät hävitettiin 1770-luvun lopulla, koska liitto oli tukenut vanhaa ystäväänsä Englantia USA:n vapaussodassa.
[[Kuva:1914 Panoramic View of Iroquois.jpg|thumb|450px|center|Irokeeseja [[Buffalo (New York)|Buffalo]]ssa 1914]]<br clear=left />
[[Kuva:1914 Panoramic View of Iroquois.jpg|thumb|450px|center|Irokeeseja [[Buffalo (New York)|Buffalo]]ssa 1914]]<br clear=left />
==Irokeesiliiton jäsenheimot ==
==Irokeesiliiton jäsenheimot ==
Rivi 50: Rivi 46:
|[[Mohawk-joki]]
|[[Mohawk-joki]]
|-
|-
|[[tuscarora]]<ref>Kuudes kansa (liittyi 1720)</ref>
|[[tuscarorat]]<ref>Kuudes kansa (liittyi 1720)</ref>
|''Ska-Ruh-Reh''
|''Ska-Ruh-Reh''
|''Paitaa pitävät ihmiset''
|''Paitaa pitävät ihmiset''
Rivi 56: Rivi 52:
|}
|}


==Huomautukset==
==Lähteet==

<references />
<references/>


{{Commonscat|Iroquois}}
{{Commonscat|Iroquois}}
[[Luokka:Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat]]
[[Luokka:Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat]]

Versio 29. tammikuuta 2008 kello 21.59

Irokeesiliiton viiden jäsenheimon alueet vuonna 1650
Irokeesiliiton kuuden jäsenheimon alueet vuonna 1720

Irokeesit ovat ryhmä Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoja, joiden alue ulottui nykyisestä Quebecistä ja Montrealista Ontario- ja Huronjärvelle sekä osaan Appalakkien vuoristoa. Irokeesikieliä puhuivat mm. huronit, susquehannockit, eriet, attiwendaronkit, wenrot ja jopa niinkin eteläinen kansa kuin cherokeet.

Varsinaisina irokeeseina opittiin tuntemaan kuitenkin mohawkit, senecat, onondagat, oneidat ja cayugat. He olivat käyneet keskenään verisiä sotia, kunnes Hiawathan (Ayonhwathah) tuoma rauhansanoma sai mainitut viisi kansaa solmimaan keskinäisen sopimuksen, jonka seurauksena syntyi irokeesien liittokunta.[1] Yleensä irokeesiliiton sanotaan saaneen alkunsa vuosien 1450 ja 1600 välillä, mutta joidenkin tutkijoiden mukaan se on voitu perustaa jo noin vuonna 1100. Liittokuntaa johti 50 päällikköä käsittävä heimoneuvosto ja kokoukset pidettiin onondagain kylässä. [2] Naisilla oli paljon valtaa ja monissa asioissa he pystyivät vaikuttamaan neuvoston päätöksiin. Paaluvarustuksin suojatut kylät olivat isoja. Pitkissä taloissa saattoi asua useita perheitä. Irokeesien uskontoon kuului eläinten, kasvien ja luonnonvoimien palvontaa. Monet heidän juhlistaan liittyivät kasvukauteen.

Historia

16001779 irokeesit olivat todellinen mahtitekijä koillisessa Amerikassa sotien ranskalaisia vastaan Hollannin ja Englannin puolella. Ranskalaisten tukena toimi 1600-luvun alkupuolella huronien liittokunta, joka lyötiin irokeesien toimesta vuosina 1647 - 1649. Irokeesit taistelivat myös algonkin-kielisiä heimoja vastaan. 1600-luvulla, jolloin irokeesiliitto oli mahtavimmillaan, sen alaisuudessa oli 12,000 ihmistä. Hollantilaisten linnoitusten antauduttua brittien joukoille 1660-luvun aikana menettivät irokeesit tärkeimmän kauppakumppaninsa. He joutuivat nöyristelemään Uutta-Englantia päästäkseen näiden suosioon ja saadakseen lisää sotatarvikkeita. Saman vuosisadan lopulla roihahtivat ranskalaisten ja irokeesien vihamielisyydet täyteen liekkiin. Uusi Ranska itse pysytteli sodissa mahdollisimman paljon taustalla antaen intiaaniliittolaistensa hoitaa likaisen työn. Sotimiseen tottuneet, hyvin aseistetut ojibwayt ja muut algonkinkieliset heimot hoitivat tehokkaasti saamansa tehtävän polttaa irokeesien kylät ja hävittää niiden asukkaat. Ranskalaisten tehtäväksi jäi lähinnä määräysten antaminen ja Quebecin puolustaminen.

Irokeesien liittokuntaa ei kuitenkaan onnistuttu lyömään hajalle. Tehtyään rauhan vuonna 1701 ranskalaisten ja näiden liittolaisten kanssa he tyytyivät vahvistamaan sodissa harvenneita rivejään. Vuodesta 1713 eteenpäin Pohjois-Carolinan tuscarorat vaelsivat pohjoiseen pois eurooppalaisten leviävän asutuksen tieltä ja liittyivät vuonna 1722 irokeesiliittoon kuudenneksi jäsenheimoksi.

Irokeesien kylät joutuivat uudelleen hävityksen kohteiksi 1770-luvun lopulla heidän tukiessaan Englantia Amerikan vapaussodassa. Liittokunta repeytyi kahtia kun osa liiton kansoista vaihtoivat puolta kesken sodan. [3] Oneidat ja tuscarorat siirtyivät vapaustaistelijain puolelle Englannin joukkoja vastaan. Vuosisadan loppuun mennessä suuret osat irokeesien maita oli joutunut Yhdysvaltain haltuun.

Irokeeseja Buffalossa 1914


Irokeesiliiton jäsenheimot

Nimi
Irokeesinimi
Merkitys
Asuinalue
senecat [4] Onondowahgah Suuren kukkulan ihmiset Seneca-järvi ja Genesee-joki
cayugat[4] Guyohkohnyoh Suuren suon ihmiset Cayuga-järvi
onondagat[4] Onundagaono Kukkulan ihmiset Onondaga-järvi
oneidat[4] Onayotekaono Pystykiven ihmiset Oneida-järvitynkä
mohawkit[4] Kanien'kéhaka Piikivi-ihmiset Mohawk-joki
tuscarorat[5] Ska-Ruh-Reh Paitaa pitävät ihmiset Pohjois-Carolinasta, asettuivat Oneidoista länteen

Lähteet

  1. Iroquois History
  2. Pentti Virrankoski: "Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit. Gummerus, 1994. "ISBN 951-717-788-7.
  3. Markku Henriksson: Alkuperäiset amerikkalaiset. Gaudeamus, 1985. ISBN 951-662-385-9.
  4. a b c d e Alkuperäisen Viiden heimon jäsen (lueteltu lännestä itään)
  5. Kuudes kansa (liittyi 1720)