Ero sivun ”Litosfäärilaatta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.5.2) (Botti poisti: de, en, eu, om, simple |
Mannerlaata picture |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Plates tect2 en.svg|thumb|250px|Mannerlaatat]] |
[[Tiedosto:Plates tect2 en.svg|thumb|250px|Mannerlaatat]] |
||
[[Image:Tectonic plates Serret.png|thumb|300px|Tectonics plates (preserved surfaces) [http://mappamundi.free.fr/pageF.php Mappamundi]]] |
|||
'''Mannerlaatta''' on levymäinen kappale [[maapallo]]n [[Maankuori|kuorta]]. ''Manner''laatta nimityksenä on harhaanjohtava sikäli, että mannerlaatat eivät noudata [[manner]]ten rajoja. Tästä syystä yleisesti puhutaan myös '''litosfäärilaatoista''' viitaten [[litosfääri]]in eli maapallon kivikehään, tai '''tektonisista laatoista''' viitaten [[laattatektoniikka]]an eli teoriaan mannerlaattojen liikkeistä. Sanojen mannerlaatta, litosfäärilaatta ja tektoninen laatta merkitys on siis täsmälleen sama. |
'''Mannerlaatta''' on levymäinen kappale [[maapallo]]n [[Maankuori|kuorta]]. ''Manner''laatta nimityksenä on harhaanjohtava sikäli, että mannerlaatat eivät noudata [[manner]]ten rajoja. Tästä syystä yleisesti puhutaan myös '''litosfäärilaatoista''' viitaten [[litosfääri]]in eli maapallon kivikehään, tai '''tektonisista laatoista''' viitaten [[laattatektoniikka]]an eli teoriaan mannerlaattojen liikkeistä. Sanojen mannerlaatta, litosfäärilaatta ja tektoninen laatta merkitys on siis täsmälleen sama. |
||
Versio 18. helmikuuta 2012 kello 22.53
Mannerlaatta on levymäinen kappale maapallon kuorta. Mannerlaatta nimityksenä on harhaanjohtava sikäli, että mannerlaatat eivät noudata mannerten rajoja. Tästä syystä yleisesti puhutaan myös litosfäärilaatoista viitaten litosfääriin eli maapallon kivikehään, tai tektonisista laatoista viitaten laattatektoniikkaan eli teoriaan mannerlaattojen liikkeistä. Sanojen mannerlaatta, litosfäärilaatta ja tektoninen laatta merkitys on siis täsmälleen sama.
Maan kiinteä kuorikerros koostuu paristakymmenestä litosfäärilaatasta, jotka ”kelluvat” vaipan raskaamman kiviaineksen päällä. Laatat liikkuvat jatkuvasti toistensa suhteen, aiheuttaen maanjäristyksiä ja tulivuoritoimintaa, lähinnä laattojen reunoilla, jossa ne törmäävät tai työntyvät toistensa alle. Toisaalta uutta laattamateriaalia eli merenpohjaa muodostuu valtamerten keskellä, esimerkiksi Islannissa, jossa kiviainesta muodostuu paljastuneesta Maan vaipasta.
Laattaliikkeen energianlähde on maan vaipassa tapahtuvat konvektiovirtaukset. Konvektiovirtaukset johtuvat kiviaineksen lämpenemisestä ja muuttumisesta kevyemmäksi jolloin se nousee ylöspäin. Jäähdyttyään se painuu taas alas. Tästä syntyvä kiertoliike saa aikaan laattojen liikkumisen. Aineen lämpenemisen taas aiheuttavat radioaktiiviset hajoamiset maan sisässä.
Kratoniksi eli mannerytimeksi sanotaan hyvin vanhaa mantereen kalliota.
Mannerlaatat
Suuret laatat
- Afrikan laatta (mantereinen)
- Antarktiksen laatta (mantereinen)
- Indo-Australian laatta (mereinen/mantereinen, Australian laatta ja Intian laatta yhdistyivät 50–55 miljoonaa vuotta sitten)
- Euraasian laatta (mantereinen)
- Pohjois-Amerikan laatta (mantereinen)
- Etelä-Amerikan laatta (mantereinen)
- Tyynenmeren laatta (mereinen)
Pienempiä laattoja
- Filippiinien laatta (mereinen)
- Karibian laatta (pääosin mereinen)
- Arabian laatta (mantereinen)
- Kookossaaren laatta (mereinen)
- Nazcalaatta (mereinen)
- Scotian laatta
Katso myös
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Litosfäärilaatta Wikimedia Commonsissa
