Zolotonoša

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Zolotonoša
(Золотоноша)
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Zolotonoša

Koordinaatit: 49.6693°N, 32.0372°E

Valtio Ukraina
Alue Tšerkasyn alue
Piiri Zolotonošan piiri
perustettu (maininta) 1576
kaupungiksi 1635
Pinta-ala  ([1])
 – Kokonaispinta-ala 21,7 km²
Väkiluku (2021) 27 458









Zolotonoša (ukr. Золотоноша) on kaupunki Tšerkasyn alueella Ukrainan keskiosassa, Dneprin sivujoki Zolotonošan varrella.[1][2][3] Kaupunki on maaseutuvaltaisen Zolotonošan piirin (138 036 as., 2021) hallinnollinen keskus.[2][1][4][5] Kaupungin asukasluvuksi arvioitiin 27 458 (2021).[5]

Zolotonoša sijaitsee 30 kilometriä aluekeskus Tšerkasysta pohjoiseen ja noin 150 kilometriä pääkaupunki Kiovasta kaakkoon.[1][3]

Paikkakunta mainitaan vuoden 1576 kirjallisissa dokumenteissa linnoitettuna asutuksena. Ukrainalaiseen Vyshnevetskyn ylhäisaatelisukuun kuulunut Jeremi Wiśniowiecki hankki paikkakunnan omistukseensa 1640. Puolan menetettyä seudun kasakoille, siitä tuli ensin Tšerkasyn rykmenttinä tunnetun kasakkaosaston aluetta, 1660 Perejaslavin rykmentin aluetta. Vuonna 1781 Zolotonošasta tuli kihlakuntakaupunki Kiovan käskynhaltijakuntaan. 1800-luvulla se oli osa Pultavan kuvernementtiä.[2]

Rautatieosuus Bah’matš–Krasne (1897) kulki Zolotonošan kautta, ja toi kuljetusväylän maataloustuotteiden markkinoille. Nyttemmin teollisuuden pääala on ruuanjalostus (elintarviketuotanto). Kaupungissa on myös rakennusmateriaalituotantoa, parfyymivalmistusta, ja ompelimo. Tunnettuihin rakennuksiin lukeutuu Ivan Hryhorovych-Barskyn suunnittelema kirkko (Church of the Dormition, 1760–1767).[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d V.V. Ostrohlazova, A. V. Sytnyk, I. V. Teljatnyk: Zolotonoša (Золотоноша) Entsyklopedija Sutšasnoji Ukrajiny - Encyclopedia of Modern Ukraine. 2010. Viitattu 12.3.2022. (ukrainaksi)
  2. a b c d Zolotonosha (julkaistu alkujaan teksessa Encyclopedia of Ukraine, vol. 5 , 1993) Internet Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. Canadian Institute of Ukrainian Studies, University of Alberta/University of Toronto. Viitattu 12.3.2022. (englanniksi)
  3. a b Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:500 000. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
  4. Novi raiony: karty + sklad 17.7.2020. minregion.gov.ua. Viitattu 12.3.2022. (ukrainaksi)
  5. a b Marija Timoninoija & Olena Vyšnevska (editors): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2021 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2021 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2021) 2021. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 14.2.2022. Viitattu 12.3.2022. (ukrainaksi), (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]