Yma Sumac

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Yma Sumac vuonna 1953.

Yma Sumac (13. syyskuuta 19221. marraskuuta 2008), jonka nimi kirjoitetaan toisinaan myös Ymma Suma, oli perulaissyntyinen laulaja, äänialaltaan sopraano. Hänen koko nimensä oli Zoila Augusta Emperatriz Chavarri del Castillo. 1950-luvulla hän oli yksi suosituimmista exotica-musiikkityylin edustajista. Hänet muistetaan muun muassa laajasta yli neljän oktaavin äänialastaan ja runsassävyisestä äänestään. Yma Sumacin anagrammi on Amy Camus, mikä antoi joillekuile aikoinaan aiheen epäillä häntä ranskalaiseksi huijariksi. Itse hän sanoi polveutuvansa inkojen kuuluisasta kuninkaasta Atahualpasta.

Hän kuoli Marraskuun ensimmäisenä päivänä 2008 Los Angelesissa, Kaliforniassa, yhdeksän kuukautta paksusuolisuopädiagnoosin jälkeen. Hänet on haudattu Hollywood Forever-hautausmaalle Los Angelesiin.

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Voice of the Xtabay (1946)
  • Inca Taqui (1953)
  • Legend of the Sun Virgin (1953)
  • Mambo (1954)
  • Legend of the Jivaro (1957)
  • Fuego Del Andes (1959)
  • Recital/Live in Bucharest (1961)
  • The Russian Tour (1961)
  • Miracles (1971)
  • Yma Rocks! (1998 - kahdella lisäkappaleella varustettu CD-julkaisu Miracles-albumista)
x

Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yma Sumac näytteli myös kahdessa Hollywood-elokuvassa: Inkojen salaisuus (Secret of the Incas, 1954, ohjaus Jerry Hopper) ja Persian tikari (Omar Khayyam', 1957, ohjaus William Dieterle). Ensin mainittu toimi innoittajana Indiana Jones -elokuville Charlton Hestonin esittämän sankarin nahkatakkia, fedora-hattua ja parransänkeä myöten. Elokuvaa ei ole julkaistu videolla tai DVD:llä.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä laulajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.