Ylitalo (Tuusula)
| Ylitalo | |
|---|---|
| Osoite | Kievarinkaari 3, 04300 Tuusula |
| Sijainti | Hyrylä, Tuusula, Uusimaa |
| Rakennustyyppi | Kievari |
| Perustettu | 1850 |
| Valmistumisvuosi | 1800-luku |
| Purkuvuosi | 1990 |
| Omistaja | Skogsterin suku 1850-1909, Ehon suku 1909-1986, Tuusulan kunta 1986-1990 |
| Runkorakenne | Hirsi |
| Julkisivumateriaali | Laudoitus |
| Kerrosluku | 1.5 |
 |
|
Ylitalo (joskus myös: Ehon talo) oli Tuusulan Hyrylässä sijainnut suurtila ja kievari aina vuoteen 1990 asti, jolloin Tuusulan kunta purki tilan rakennukset uuden Kievarin kerrostaloalueen tieltä. Kievari juonsi juurensa Hyrylän kylän kantataloon Gästgifvarsiin, joka 1850-luvulla jakautui kahtia Ylitaloon ja Alitaloon. Ylitalon merkittävimmät omistajasuvut olivat Skogster ja Eskelin (myöhemmin suomennettu muotoon Eho).[1][2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hyrylän kantatalo Gästgifvars jakaantui 1850-luvulla kahtia Ylitaloon (tunnetaan myös nimellä Rustholli ja Viksberg) ja Alitaloon. Gästgifvars tunnettiin alun perin Yrlän talona, mutta nimi vaihtui muotoon Gästgifvars, kun tila sai kievarirasitteen 1600-luvulla. Tilan jakaannuttua kahtia kievaritoiminta siirtyi Ylitalon tilalle, joka sijaitsi aivan Hämeentien varressa.[1]
1850-luvulla Ylitalon omisti rusthollari Henrik Skogster. Kirjallisissa lähteissä mainitaan, että Ylitalon kievarissa oli vuonna 1862 hollikyytejä varten 16 hevosta ja 9 varahevosta lähitaloista. Henrik Skogsterin jälkeen Ylitalo siirtyi tämän pojalle Oskar Skogsterille, joka puolestaan myi tilan August Reinhold Eskelinille Keravan Postlarin talosta vuonna 1909. Ylitaloa alkoi hoitaa A. R. Eskelinin pojat Otto ja Eskil Eskelin, jotka suomensivat nimensä Olavi ja Esko Ehoksi. Näin tila siirtyi Ehon suvun omistukseen ja säilyi suvun omistuksessa vuoteen 1986 asti, jolloin Ylitalon viimeiset omistajat Martti Eho ja Anne Eho myivät tilan Tuusulan kunnalle. Tuusulan kunta kaavoitti tilan asuinalueeksi ja purki tilan rakennukset. Nykyisin paikalla sijaitsee Kievarin asuinalue.[1]
Ylitalon Ehojen (aiempien Eskelinien) sukuhaudat sijaitsevat Tuusulassa Paijalan hautausmaalla ja ovat yksiä hautausmaan merkittävimpiä hautamuistomerkkejä.[3]
Kievaritoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Majatalon pito ja Kievarin kyyditykset jatkuivat Ylitalolla vielä Esko Ehon aikana. Hevoset korvattiin pikku hiljaa autoilla autojen yleistyessä, kunnes vuonna 1955 säädettiin asetus kievarien lopettamisesta. Kievaritoimintaa harjoitettiin Ylitalolla yhteensä 105 vuotta.[1]
Ylitalon kievarin yksiä tunnetuimpia vieraita oli runoilija Eino Leino, joka majoittui kievarissa 1920-luvun alussa.[1]
Ylitalo Suomen sisällissodan aikaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylitalon maat olivat Suomen sisällissodan taisteluiden keskiössä Tuusulassa, kun saksalaiset hyökkäsivät etelästä 19.4.1918. Punaisten tukikohta oli läheisellä kirkonmäellä ja etulinja kulki Kievarin pellolla. Taistelu kesti kokonaisuudessaan muutaman tunnin, jonka ajan siviiliväestö oli suojautuneena muun muassa perunakellareissa.[1]
Päärakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylitalon tilan päärakennus oli puurakenteinen puolitoistakerroksinen rakennus, jonka vanhimmat osat olivat luultavimmin peräisin 1800-luvulta. Rakennuksessa oli vesikatteena saumattu peltikatto, joka peitti myös rakennuksen kaksi muurattua savupiippua. Päärakennuksen yhteydessä oli myös piharakennuksia, kuten leivintupa, navetta ja hevostallit.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Virtuaali-Tuusula www.virtuaalituusula.fi. Viitattu 16.2.2021.
- ↑ Virtuaali-Tuusula www.virtuaalituusula.fi. Viitattu 16.2.2021.
- ↑ Virtuaali-Tuusula www.virtuaalituusula.fi. Viitattu 16.2.2021.