Ylioppilaiden Sosialidemokraattinen Yhdistys
Ylioppilaiden Sosialidemokraattinen Yhdistys (YSY) oli maaliskuussa 1905 toimintansa aloittanut poliittinen yhdistys, jonka tarkoituksena oli tuoda nuoret ylioppilaat mukaan sosialidemokraattisen työväenliikkeen toimintaan. Sen perustaminen liittyi läheisesti aikakauden äänioikeusliikkeeseen[1]
Salaseurana aloittaneen yhdistyksen perustivat Helsingin yliopiston Hämäläisen osakunnan opiskelijat Sulo ja Väinö Vuolijoki, Edward Gylling, Martti Kovero ja Otto Ville Kuusinen, jotka olivat vanhoja koulutovereita jo Jyväskylän lyseosta.[2] Työväenaatteesta ja sosialismista he olivat innostuneet kotiseutujensa sosiaalisten ongelmien johdosta, joista merkittävin oli torpparien vaikea asema.[3] YSY:n ensimmäinen puheenjohtaja oli Eero Haapalainen ja sen ydinryhmään kuuluivat lisäksi muun muassa Kullervo Manner ja Yrjö Sirola.[1] Yhdistyksen jäseniä kutsuttiin yleisesti myös nimillä "nuorsosialistit" tai "marraskuun sosialistit". Jälkimmäisen nimityksen he saivat liityttyään SDP:hen marraskuussa 1905 päättyneen suurlakon jälkeen. Joulukuussa 1906 YSY oli Tampereella mukana perustamassa Suomen sosialidemokraattista nuorisoliittoa yhdessä Helsingin Nuorisoseuran ja neljäntoista SDP:n paikallisyhdistysten nuoriso-osaston kanssa.[4] YSY alkoi myös julkaista Sosialistista Aikakauslehteä vuonna 1906.[5]
Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen YSY:n jäsenillä oli merkittävä rooli SDP:n toiminnan uudelleenorganisoinnissa. Sisällissodan jälkeisinä vuosina yhdistyksen johtohahmoja kuitenkin siirtyi SDP:stä vasemmalle syntyneisiin puolueisiin[6] ja YSY:n toiminta hiipui vuoteen 1925 mennessä, jolloin sen jatkajaksi perustettiin Akateeminen Sosialistiseura.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Historiaa Opiskelijoiden sosialidemokraattinen yhdistys. Viitattu 21.1.2016.
- ↑ Tuomioja, Vappu: Sulo, Hella ja Vappuli: Muistelmia vuosilta 1911–1945, s. 169. ISBN 951-02229-6-8. Porvoo: WSOY, 1997.
- ↑ Soikkanen, Hannu: Sosialismin tulo Suomeen – Ensimmäisiin yksikamarisen eduskunnan vaaleihin asti, s. 213. Porvoo–Helsinki: WSOY, 1961.
- ↑ Hyvönen, Antti: Suomen vanhan työväenpuolueen historia, s. 139–140. Helsinki: Kansankulttuuri, 1963.
- ↑ Tanner, Väinö: Nuorukainen etsii sijaansa yhteiskunnassa, s. 371. Tammi, 1951.
- ↑ Puhe OSYn 110-vuotisjuhlatilaisuudessa, 21.3. 2015, Helsinki 21.3.2015. Erkki Tuomioja. Viitattu 21.1.2016.