Yhteishaku

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yhteishaku on valtakunnallinen hakujärjestelmä Suomessa, jonka kautta haetaan keskitetysti joko toisen asteen koulutukseen tai korkeakoulutukseen. Toisen asteen yhteishaussa haetaan ammatilliseen peruskoulutukseen ja lukiokoulutukseen. Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin haetaan korkeakoulujen yhteishaussa. Osalla oppilaitoksista tai koulutuksista, kuten osalla kulttuurialan korkeakouluista ja koulutusohjelmista sekä Maanpuolustuskorkeakoululla, on poikkeava valinta-aikataulu.

Yhteishaun aikataulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteishaku järjestetään kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä. Syksyllä haetaan seuraavan vuoden tammikuussa alkavaan koulutukseen ja keväällä vastaavasti seuraavana syksynä alkavaan koulutukseen.

Hakukäytännöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen asteen yhteishaussa haetaan keskitetysti toisen asteen oppilaitoksiin, eli lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen. Hakijoita ovat pääasiassa peruskoulun päättävät 9. ja 10. luokan oppilaat. Yhteishaku järjestetään kaksi kertaa vuodessa: keväällä haetaan seuraavan syksyn koulutukseen, syksyllä tammikuussa alkavaan. Lukioihin voi hakea ainoastaan keväällä. Yhteishakuun osallistutaan kirjallisesti lomakkeella. Lomakkeeseen voi täyttää enintään viisi hakuvaihtoehtoa. Yhteishaun lisäksi oppilaitos voi järjestää pääsy- tai soveltuvuuskokeita, joihin yhteishausta karsitut hakijat kutsutaan erikseen. Yhteishaussa on käytössä joustava valinta, joka sallii oppilaitoksen ottaa hakija erityisellä syyllä. Erityisiä syitä ovat mm. terveydelliset syyt, ulkomainen tutkinto tai yksilöllinen syy. Toisen asteen yhteishaussa käytetään hakulomaketta, jossa voi ilmoittaa enintään viisi hakutoivetta.

Korkeakoulujen yhteishaussa hakulomakkeelle voi merkitä kuusi hakutoivetta. Korkeakoulujen yhteishaussa ei ole enää syksystä 2015 alkaen ollut enää erikseen nuorten ja aikuisten yhteishakuja, vaan kaikki hakijat hakevat samassa korkeakoulujen yhteishaussa.

Sekä toisen asteen yhteishaku että korkeakoulujen yhteishaku tapahtuu keskitetysti Opintopolku.fi-palvelussa. Myös paperisella hakulomakkeella voi hakea. Sekä toisen asteen yhteishaussa että korkeakoulujen yhteishaussa hakijalle tarjotaan vain yhtä opiskelupaikkaa: korkeimmalle sijoitettua hakutoivetta, johon opiskelijan pisteet riittävät.

Jotkin oppilaitokset käyttävät myös erillis- tai suorahakuja, joihin ei haeta Opintopolku.fi-palvelun kautta.

Pakkohaku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakkohaulla viitataan ammatillisten oppilaitosten (myös AMK) ja ammatillisten opiskelijoiden edunvalvojien näkökulmasta epätoivottuun ilmiöön, jossa ylioppilaiden on 25-vuotiaiksi asti työmarkkinaetuuksien menettämisen uhalla haettava ammattikorkeakouluun tai toisen asteen ammatilliseen koulutukseen.[1]

Pakkohaun on katsottu vievän paikkoja muilta, motivoituneilta hakijoilta, nostavan yleisesti opintonsa keskeyttäneiden määrää sekä haun järjestämiskustannuksia.[1]

Pakkohaun arvioidaan vääristävän hakijamääriltään kaikista suosituimpien koulutusohjelmien todellista suosiota, sillä niihin pakkohakija voi hakea tietoisesti varmistaakseen vain sen, ettei saa opiskelupaikkaa. Hakijoiden keskittyminen näkyy etenkin syksyn yhteishaussa, jossa on tarjolla vähemmän hakuvaihtoehtoja.

Opiskelupaikan vastaanottaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valintojen tulokset julkistetaan viimeistään tiettyyn määräaikaan mennessä. Korkeakoulut ilmoittavat hyväksymisestä kirjeitse. Kirjeen mukana hakija saa opiskelupaikan vastaanottamisilmoituksen. Ilmoituksen on oltava perillä määräaikana siinä korkeakoulussa, josta opiskelupaikka otetaan vastaan. Mikäli ilmoitus myöhästyy tai sitä ei tule, opiskelupaikka menetetään.[2] Opintopolku.fi-palvelun käyttöönoton myötä hakemukselle henkilötunnuksensa merkinnyt hakija voi tulosten julkistamisen jälkeen seurata omaa tilannettaan palvelussa tunnistautumalla mobiilivarmenteella, pankkitunnistuksella tai varmennekortilla, ja myös ottaa opiskelupaikan vastaan ja ilmoittautua läsnä- tai poissaolevaksi palvelun kautta.

Opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on sitova eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa. Yhden korkeakoulupaikan säännös astuu voimaan vastaanotettaessa korkeakoulututkintoon johtava opiskelupaikka.[2]

Vastaanotettua opiskelupaikka opinnot joko aloitetaan heti tai aloitusta siirretään oppilaitoksen erillisen ohjeistuksen mukaisesti (ilmoittautuminen läsnä- tai poissaolevaksi). Opintojen aloituksen siirtäminen vaatii yleensä perustellun syyn, kuten asevelvollisuuden suorittamisen.

Jonottaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyväksymispäivästä riippuen toista opiskelupaikkaa, johon hakija on jäänyt varasijalle, voi jäädä jonottamaan. Korkeakoulupaikan voi vastaanottaa ehdollisesti, kunnes on saanut tiedon ylemmästä hakutoiveesta. Jos hakija hyväksytään jonottamaansa paikkaan määräaikaan mennessä, ehdollisesti vastaanotettu opiskelupaikka raukeaa. Mikäli hakijaa ei hyväksytä ylempään hakutoiveeseen, lopulliseksi opiskelupaikaksi jää ehdollisesti vastaanotettu paikka.[2]

Yhden korkeakoulupaikan säännös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säännöksen mukaan opiskelija voi ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta.[3] Yhden opintopaikan säännös muuttui 1.8.2010 alkaen lukukausikohtaiseksi. Tätä ennen säännös oli lukuvuosikohtainen. [2] Opintojen keskeyttämisellä tai aloittamisen siirtämisellä ei ole vaikutusta rajoitukseen.

Säännös koskee kaikkea korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta järjestämistavasta riippumatta. Se ei koske Maanpuolustuskorkeakoulua, Poliisiammattikorkeakoulua, Högskolan på Ålandia eikä ulkomaisia korkeakouluja.[2]

Valittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opiskelijavalinnasta voi valittaa. Valituksen osoittamiskäytännöt ja aikataulut eroavat kuitenkin toisistaan sen verran, että ne on selvitettävä tapauskohtaisesti.

Esimerkiksi ammattikorkeakouluissa opiskelijavalinnasta voi pyytää oikaisua nimenomaisen ammattikorkeakoulun hallitukselta 14 päivän kuluessa opiskelijavalintapäätöksen tekemisestä.[4] Seuraava valitusaste on läänin hallinto-oikeus.

Yliopistoissa opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää oikaisua tapauskohtaisesti esimerkiksi tiedekunnan dekaanilta, valintatoimikunnalta tai tiedekuntaneuvostolta 14 vuorokauden kuluessa tiedon julkaisemisesta. Päätökseen tyytymätön voi valittaa läänin hallinto-oikeuteen, jonka päätös on lopullinen.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Yhteishaku. Etelä-Suomen lääninhallitus. Viitattu 16.10.2007.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pakkohaku ei kuulu opiskelijavalintaan (kannanotto) 26.3.2007. SAMOK. Viitattu 16.10.2007.
  2. a b c d e Vain yksi korkeakoulupaikka lukuvuodessa. Opetushallitus. 16.11.2006. Viitattu 16.10.2007.
  3. Vain yksi korkeakoulupaikka lukukaudessa. Opetushallitus. 2.11.2009. Viitattu 28.3.2012.
  4. Rehtorin päätös § 178/2006: Opiskeluoikeus Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa 1.4.2006 alkaen: 10 Muutoksenhaku opiskeluoikeusasioissa. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia. Viitattu 16.10.2007.
  5. 3.2.2 Opiskelijarekrytointi ja opiskelijavalinta: Opiskelijavalinnasta valittaminen. 9.2.2007. Terveyshallinnon ja -talouden laitos, Kuopion yliopisto.. Viitattu 16.10.2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]