Yhteishaku

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yhteishaku on valtakunnallinen hakujärjestelmä Suomessa, jonka kautta haetaan keskitetysti joko toisen asteen tai korkeakoulutukseen. Toisen asteen yhteishaussa haetaan ammatilliseen peruskoulutukseen ja lukiokoulutukseen. Ammattikorkeakoulujen järjestämään koulutukseen haetaan ammattikorkeakoulujen yhteishaussa ja yliopistoihin yliopistohaussa. Osalla kulttuurialan korkeakouluista ja koulutusohjelmista sekä Maanpuolustuskorkeakoululla on poikkeava valinta-aikataulu.

Yhteishaun aikataulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteishaku järjestetään kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä. Syksyllä haetaan seuraavan vuoden tammikuussa alkavaan koulutukseen ja keväällä vastaavasti seuraavana syksynä alkavaan koulutukseen.

Hakukäytännöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteishaussa käytetään hakulomaketta, jossa voi ilmoittaa enintään viisi hakutoivetta. Ensimmäisestä toiveesta saa lisäpisteitä hakuun. Korkeimmalle sijoitettu hakutoive, josta tarjotaan opiskelupaikkaa täytyy ottaa vastaan tai kieltäytyä kokonaan. Se tulee lähinnä kyseessä silloin, kun saadaan opiskelijapaikka yliopistosta, jotka eivät kuulu yhteishaun piiriin. Esimerkiksi ulkomailta.

Ammattikorkeakouluihin (AMKhaku.fi) ja yliopistoihin (Yliopistohaku.fi) voi hakea myös nettihaulla. Vieraskielinen tutkintoon johtavalla ammattikorkeakoulutuksella (Admissions.fi) on oma erillinen nettihakunsa.

Valtaosa ammattikorkeakoulujen yhteishauista tehdään nykyisin nettihakuna.

Pakkohaku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakkohaulla viitataan ammatillisten oppilaitosten (myös AMK) ja ammatillisten opiskelijoiden edunvalvojien näkökulmasta epätoivottuun ilmiöön, jossa ylioppilaiden on 25-vuotiaiksi asti työmarkkinaetuuksien menettämisen uhalla haettava ammattikorkeakouluun tai toisen asteen ammatilliseen koulutukseen.[1]

Pakkohaun on katsottu vievän paikkoja muilta, motivoituneilta hakijoilta, nostavan yleisesti opintonsa keskeyttäneiden määrää sekä haun järjestämiskustannuksia.[1]

Pakkohaun arvioidaan vääristävän hakijamääriltään kaikista suosituimpien koulutusohjelmien todellista suosiota, sillä niihin pakkohakija voi hakea tietoisesti varmistaakseen vain sen, ettei saa opiskelupaikkaa. Hakijoiden keskittyminen näkyy etenkin syksyn yhteishaussa, jossa on tarjolla vähemmän hakuvaihtoehtoja.

Opiskelupaikan vastaanottaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valintojen tulokset julkistetaan viimeistään tiettyyn määräaikaan mennessä. Korkeakoulut ilmoittavat hyväksymisestä kirjeitse. Kirjeen mukana hakija saa opiskelupaikan vastaanottamisilmoituksen. Ilmoitus on oltava perillä määräaikana siinä korkeakoulussa, josta opiskelupaikka otetaan vastaan. Mikäli ilmoitus myöhästyy tai sitä ei tule, opiskelupaikka menetetään.[2]

Opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on sitova eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa. Yhden korkeakoulupaikan säännös astuu voimaan vastaanotettaessa korkeakoulututkintoon johtava opiskelupaikka.[2]

Vastaanotettua opiskelupaikka opinnot joko aloitetaan heti tai aloitusta siirretään oppilaitoksen erillisen ohjeistuksen mukaisesti (ilmoittautuminen läsnä- tai poissaolevaksi). Opintojen aloituksen siirtäminen vaatii yleensä perustellun syyn, kuten asevelvollisuuden suorittamisen.

Jonottaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riippuen hyväksymispäivämäärästä, toista opiskelupaikkaa, johon hakija on jäänyt varasijalle voi jäädä jonottamaan. Kaikki korkeakoulupaikat eivät kuitenkaan mahdollista jonottamista. Myöskään keväällä alkaviin koulutuksiin ei voi jonottaa.[2]

Vain yhtä paikkaa voi jonottaa. Jos hakija hyväksytään jonotuspaikkaan ilmoitettuun yleiseen jonotusten määräaikaan mennessä, siitä tulee hakijan lopullinen opiskelupaikka. Mikäli hakijaa ei hyväksytä, lopulliseksi opiskelupaikaksi tulee koulutus, joka on ilmoitettu vastaanotettavaksi siinä tapauksessa, ettei hakija pääse jonottamaansa koulutukseen.[2]

Yhden korkeakoulupaikan säännös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säännöksen mukaan opiskelija voi ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta.[3] Yhden opintopaikan säännös muuttui 1.8.2010 alkaen lukukausikohtaiseksi. Tätä ennen säännös oli lukuvuosikohtainen. [2] Opintojen keskeyttämisellä tai aloittamisen siirtämisellä ei ole vaikutusta rajoitukseen.

Säännös koskee kaikkea korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta järjestämistavasta riippumatta. Se ei koske Maanpuolustuskorkeakoulua, Poliisiammattikorkeakoulua, Högskolan på Ålandia eikä ulkomaisia korkeakouluja.[2]

Valittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opiskelijavalinnasta voi valittaa. Valituksen osoittamiskäytännöt ja aikataulut eroavat kuitenkin toisistaan sen verran, että ne on selvitettävä tapauskohtaisesti.

Esimerkiksi ammattikorkeakouluissa opiskelijavalinnasta voi pyytää oikaisua nimenomaisen ammattikorkeakoulun hallitukselta 14 päivän kuluessa opiskelijavalintapäätöksen tekemisestä.[4] Seuraava valitusaste on läänin hallinto-oikeus.

Yliopistoissa opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää oikaisua tapauskohtaisesti esimerkiksi tiedekunnan dekaanilta, valintatoimikunnalta tai tiedekuntaneuvostolta 14 vuorokauden kuluessa tiedon julkaisemisesta. Päätökseen tyytymätön voi valittaa läänin hallinto-oikeuteen, jonka päätös on lopullinen.[5]

Yliopistojen sähköinen yhteishaku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopistojen opiskelijavalinnoissa otettiin syksyllä 2008 rajoitetusti käyttöön sähköinen yhteishakujärjestelmä. Helmikuussa 2009 yhteishakujärjestelmä laajeni kattamaan kaikki Suomen yliopistot. Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksiin on jo aiemmin ollut olemassa yhtenäinen hakuprosessi, DIA-valinta.

Toisen asteen yhteishaku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen asteen yhteishaussa haetaan keskitetysti toisen asteen oppilaitoksiin, eli lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen. Hakijoita ovat pääasiassa peruskoulun päättävät 9. ja 10. luokan oppilaat. Yhteishaku järjestetään kaksi kertaa vuodessa: keväällä haetaan seuraavan syksyn koulutukseen, syksyllä tammikuussa alkavaan. Lukioihin voi hakea ainoastaan keväällä. Yhteishakuun osallistutaan kirjallisesti lomakkeella. Lomakkeeseen voi täyttää enintään viisi hakuvaihtoehtoa. Yhteishaun lisäksi oppilaitos voi järjestää pääsy- tai soveltuvuuskokeita, joihin yhteishausta karsitut hakijat kutsutaan erikseen. Yhteishaussa on käytössä joustava valinta, joka sallii oppilaitoksen ottaa hakija erityisellä syyllä. Erityisiä syitä ovat mm. terveydelliset syyt, ulkomainen tutkinto tai yksilöllinen syy.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Yhteishaku. Etelä-Suomen lääninhallitus. Viitattu 16.10.2007.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pakkohaku ei kuulu opiskelijavalintaan (kannanotto) 26.3.2007. SAMOK. Viitattu 16.10.2007.
  2. a b c d e f Vain yksi korkeakoulupaikka lukuvuodessa. Opetushallitus. 16.11.2006. Viitattu 16.10.2007.
  3. Vain yksi korkeakoulupaikka lukukaudessa. Opetushallitus. 2.11.2009. Viitattu 28.3.2012.
  4. Rehtorin päätös § 178/2006: Opiskeluoikeus Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa 1.4.2006 alkaen: 10 Muutoksenhaku opiskeluoikeusasioissa. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia. Viitattu 16.10.2007.
  5. 3.2.2 Opiskelijarekrytointi ja opiskelijavalinta: Opiskelijavalinnasta valittaminen. 9.2.2007. Terveyshallinnon ja -talouden laitos, Kuopion yliopisto.. Viitattu 16.10.2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]