Walter Nohrström
Walter Johannes Nohrström (28. tammikuuta 1859 Savonlinna[1] – 6. helmikuuta 1942 Helsinki[2]) oli suomalainen kamarineuvos, maanmittari ja Maanmittaushallituksen ylijohtaja. [3]
Walter Nohrströmin vanhemmat olivat kollega Johan Wilhelm Nohrström ja Klara Lovisa Olsoni ja puoliso vuodesta 1889 Hanna Elisabet (Lisi) Herlin (k. 1940).[2] Hänen vanhempi veljensä oli piirilääkäri Kaarlo Nohrström.[4] Walter Nohrström kävi Savonlinnassa yläalkeiskoulun 1874 ja opiskeli polyteknillisessä koulussa 1874–1879 sekä polyteknillisessä opistossa 1879–1880 suorittaen maanmittausauskultanttitutkinnon 1882. Varamaanmittarina hän toimi 1885–1889, vakaajana 1886, nuorempana komissiomaanmittarina Turun läänissä 1889 ja vanhempana komissiomaanmittarina Mikkelin läänissä 1889–1896. Nohrström oli Maanmittaushallituksen vt. insinööri 1896–1899 ja Turun ja Porin läänin lääninmaanmittari 1899–1905. Maanmittaushallituksen pääjohtajan eli ylitirehtöörin apulainen hän oli 1905–1916 ja 1918–1928, hallinnollisen osaston johtaja 1916–1918 ja ylijohtaja 1928–1929. Nohrström siirtyi eläkkeelle 1929. Hän sai kamarineuvoksen arvon vuonna 1905. Nohrström oli paitsi monien alansa komiteoiden ja työryhmien jäsen, myös Savonlinnan kaupunginvaltuuston jäsen. Hän julkaisi vuonna 1933 teoksen Isojaot Suomessa Venäjän vallan aikana (Suomen maanmittauksen historia II).[1][2][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Aikalaiskirja 1934, s. 464 (Viitattu 19.11.2018)
- ↑ a b c Kuka kukin oli (Viitattu 19.11.2018)
- ↑ a b 75-vuotias. Kamarineuvos W. J. Nohrström, Helsingin Sanomat, 28.01.1934, nro 26, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 (Viitattu 19.11.2018)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kamarineuvos Walter Nohrströmin ruumiinsiunaus. Helsingin Sanomat, 11.2.1942, s. 3.