Walter Barylli
Walter Barylli (16. kesäkuuta 1921 Wien – 1. helmikuuta 2022) oli itävaltalainen viulisti.[1]
Barylli sai varhaisimman viulunsoiton opetuksensa sukulaiseltaan ja jatkoi sitten opintoja Franz Maireckerin johdolla. Hän voitti 13-vuotiaana Fritz Kreislerin kilpailun. Hän itse istui myöhemmin perustetun Kansainvälisen Fritz Kreisler -kilpailun tuomariston jäsenenä. Barylli täydensi opintoja vielä Florizel von Reuterin johdolla. Hän aloitti 1. syyskuuta 1938 työskentelyn Wienin valtionoopperan ensimmäisenä viulistina, ja kaksi kuukautta myöhemmin hänestä tuli Wienin filharmonikkojen jäsen. Hän pääsi pian konserttimestariksi. Barylli soitti Wienin filharmonikoissa vuoteen 1972 saakka ja toimi sen puheenjohtajana vuosina 1966–1969. Wienin filharmonikoissa toimiessaan hän esiintyi toistuvasti solistina monissa viulukonsertoissa.[1]
Barylli tunnettiin myös pitkään johtamastaan Barylli-kvartetista, joka teki lukuisia äänitteitä. Jäätyään eläkkeelle hän omistautui opetustyölle Musik und Kunst Privatuniversität der Stadt Wienissä. Vuonna 2006 arkistoista löytyi äänite huhtikuulta 1944, jolloin Barylli oli soittanut Clemens Kraussin johtamien Wienin filharmonikkojen solistina Wolfgang Amadeus Mozartin neljännen viulukonserton (D-duuri, K. 218) esityksessä. Preiser Records julkaisi levytyksen. Vuonna 2007 Neumarkt am Wallerseessa avattiin Baryllin mukaan nimetty aukio (Barylli-Platz).[1]
Barylli julkaisi omaelämäkertateoksen. 16. kesäkuuta 2021 hänestä tuli ensimmäinen satavuotiaaksi elänyt Wienin filharmonikkojen jäsen. Hän kuoli seuraavan vuoden helmikuussa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Zum Gedenken an Walter Barylli Clemens Hellsberg, Wiener Philharmoniker, viitattu 7.1.2023
| ||||||||||||||||||
