Wäinö Jousi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wäinö Jousi 1922.

Wäinö Jousi (ennen vuotta 1906[1] Wäinö Junnelius, 1885 Oulu1947 Oulussa) oli päätoimittaja, suomalainen kirja- sekä lehtipainonjohtaja ja yrittäjä (leimasintehtailija).

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oppivuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elisabeth Junnelius synnytti kaksi poikaa. Pojista vanhempi Emil Junnelius ja nuorempi Väinö Junnelius viettivät lapsuutensa Oulussa. Väinö muutti nimensä vuonna 1906 Wäinö Jouseksi. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli kansalaissodassa tuhottu Kansan Tahdon kirjapaino. Emil Junnelius muutti siirtolaisena Bostoniin Yhdysvaltoihin vuonna 1913. Elisabeth eli Wäinön perheessä aina kuolemaansa asti.

Jousen ensimmäinen työpaikka oli Kansan Tahto Oy. Hän valmistui käsilatojaksi 1900-luvun alkupuolella. Pian nuorimies alkoi saada kuitenkin vaativampia tehtäviä. Jousi mainitaan Kansan Tahdon hallituksen kokouksessa tilintarkastajana 1907. [2] Vuonna 1918 Jousen kerrotaan ostaneen eräältä rahavaikeuksissa olleelta englantilaiselta merimieheltä leimasimien valmistusvälineet. Jousi hahmotteli yrityksen nimeksi Leimasinvalmistamo W. Jousi. Iltaisin kotona tehty työ ei kuitenkaan yksin elättänyt, sillä työ oli lähinnä perheellä tehtyä lisäansiota, jolla maksettiin asumisvuokrat. [3] Kirjateollisuus Oy:n uudet toimitilat valmistuivat Ouluun kesällä 1913. 1913–1914 paikkeilla myös Jousi hakeutui latojaksi Oulun Kirjateollisuus Osakeyhtiöön. Vuonna 1915 julkaistun lehti-ilmoituksen perusteella hän oli suorittanut jo kisällin tutkinnon. Ilmoituksessa Wäinö Jousi mainittiin yhdeksi kirjapainon käsilatojamestareista. Latomistyö koostui etupäässä sanomalehden latomisesta. Kirjateollisuuden puheenjohtaja Oululainen Otto Karhi huomasi pian nuoren miehen kyvyt ja palkkasi Jousen Oulun Kirjateollisuus Oy:n toimitusjohtajaksi vuonna 1919. Sosiaalidemokraattien omistamassa Kirjateollisuudessa Jousi sai tehtäväksi vuonna 1921 aloittaa aiemmin lakkautetun työväenliikkeen omistaman Kansan Tahto [4]-lehden toiminnan. Hänen tultuaan lehteen olivat valkoisten joukot aiemmin vuonna 1917 tuhonneet ja hajottaneet tuolloin työläisten omistuksessa olleen Oulun Sanomat -lehden[5]. Edessä oli kuukausien työ. Tehtävänä oli muun muassa kerätä lattialta käsiladonnassa käytetyt irtokirjakkeet ja järjestää ne omiin lokeroihinsa. Lisäksi rikotut koneet oli korjattava ja saatettava painokuntoon. Kansantahdossa hän oli toimitusjohtajana vuosina 1921–1923. Lisäksi hän oli kyseisessä lehdessä päätoimittajana [6] vuosina 1922–1923.

Ura lehtitalon johtajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansan Tahdon lakkauttamisen jälkeen 1923 perheellä oli edessä muutto Turkuun. Jousi sai tarjouksen toimitusjohtajan paikasta Turun Päivälehteä edeltävästä Sosialisti Oy:stä [7] [8] [9]. Perhe oleskeli Turussa yhden vuoden. Siellä heillä oli asunto ja kesäpaikka meren rannalla. Myös moottorivene ostettiin kesäharrastuksia varten. Oleskelu Turussa jäi kuitenkin hyvin lyhyeksi, kun uusi työtarjous tuli Kotkasta.

1. syyskuuta 1924 Jousi sai vastuulleen Kotkasta usean liiketoiminta-alueen pyörittämisen. Hänet valittiin Kymin-Laakson Työväen sanomalehti- ja Kirjapaino osuuskunta r.l:n toimitusjohtajaksi [10]. Vuonna 1926 perustettiin Eteenpäin Osakeyhtiö. Perustajina olivat ravintolanhoitaja Juho Viitasaari, toimitusjohtaja Wäinö Jousi, hovioikeuden auskultantti Rudolf Lingren, työnjohtaja Kalle Jokinen ja ruiskumestari Jalmari Kukkola, jotka kukin merkitsivät perustettavasta yhtiöstä kaksi osaketta. Loput osakkeista (40 %) menivät sosialidemokraateille. Jäljelle jääneet osakkeet jakautuivat Kyminlaakson Työväen Säästöpankin [11] [12] ja Kyminlaakson Osuusliikkeen kesken. Paino muutti nimensä 7. heinäkuuta 1928 Eteenpäin Oy:ksi. Eteenpäin osakeyhtiön tiloissa toimi kirjapaino, kirjansitomo sekä kustannusliike. Lisäksi hän vastasi Eteenpäin-lehden omistamasta elokuvateatterista, Asunto-osakeyhtiö Kotkan Pankkitalosta[13], kirjakaupasta sekä tontinosto uuden toimitalon rakennuttamiseksi (joka valm. 1928).[14].

1930-luvulle tultaessa koko maailma eli suurta 1920-luvun lopun pörssiromahduksen jälkeistä pula-aikaa. Edessä olivat lakkojen ja työttömyyden vuodet. Vuonna 1931–1932 Eteenpäin-yhtiön tulos oli myös taittunut tappiolliseksi. Pankkitalo ajautui vaikeuksiin ja oli pakotettu perimään kolmannentoista kuukauden vuokraa. Myös lehden tilaajamäärät alkoivat laskea. Tilaustulot alenivat edellisvuoteen verrattuna 14 000 mk:lla. Lisäksi kirjakaupan tuotto laski ilmoitusten vähentyessä edellisvuodesta 114 000 mk:lla. Myös lehden päätoimittajia oli haastettu oikeuteen lehtikirjoittelun johdosta. Johtokunnan ja Jousen välisien taloudellisten erimielisyyksien johdosta hän erosi tehtävästään 1. huhtikuuta 1933. [15]

Politiikkaa ja järjestötoimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

W. Jousi toimi Oulun Kirjatyön sihteerinä vuosina 1911–1912 ja puheenjohtajana 1913–1914[16]. Lisäksi hän toimi valtakunnallisesti Oulun edustajana Suomen Kirjaltajaliiton perustavassa kokouksessa, Helsingin vanhalla ylioppilastalolla, joka pidettiin Helsingin yhdistyksen 25-vuotisjuhlien yhteydessä elokuun 18.–20. päivinä vuonna 1914.[17] [18]

Vuonna 1918 Jousi toimi Sosiaalidemokraattisen puolueen Oulun piirijohtajana.[19] Jousi kuului niihin poliitikkoihin jotka pysyivät sivussa kansalaissodan aikoina. Helsingissä Koiton talolla[20] vuoden 1918 syyskuussa Sos.dem. perustavassa- ja joulukuussa[21] ylimääräisessä kokouksessa Jousi edusti Oulun vaalipiiriä. Kokoukset käytiin ministeri Väinö Tannerin johdolla.[22]

Vuonna 1919 Kirjateollisuus Oy päätti liittyä jäseneksi perustettavaan Työväen Keskusliike R-1 :ään ja perustavassa kokouksessa edustajaksi valittiin toimitusjohtaja Wäinö Jousi.[23] Jousi oli Oulun Kaupunginvaltuutettu vuonna 1919–1922. Lisäksi hän oli Rahatoimikamarin, köyhäinhoitolautakunnan- ja sairaalain johtokunnan jäsen 1919–1922.[24]

Yrittäjänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tultuaan Kotkasta vuonna 1932 Jousi aloitti jälleen leimasimenvalmistuksen (hän oli valmistanut vuoden 1918–1931 leimasimia pienessä mittakaavassa). Yritys on jatkanut 2000-luvulla neljännessä polvessa nimellä Oulun Leimasintehdas Oy.[25].

Yhteiskuntavastuun kantajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wäinö Jousi oli aina köyhäin asialla. Hän oli itsekin syntynyt vaatimattomiin olosuhteisiin. Hänen vaimonsa Johanna Jousi työskenteli mm. Pelastusarmeijassa auttaen köyhiä. Wäinö puolestaan oli perustajajäseniä Oulussa Sosiaali eli köyhäin avulle. Hän ajoi myös oululaisia sairaalaolosuhteita paremmaksi lautakunta työn kautta[26].

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jousen puoliso oli Sofia Jousi (o.s. Leiviskä) vuodesta 1910 [27]. Heillä oli kaksi poikaa: Pentti ja Eero Jousi. Jouset asuivat Koulukadulla Oulun Kakaravaarassa[28][29]. Perheen omistamassa puutalossa asui myöhemmin, sotien jälkeen myös pojat perheineen. Talon ulkorakennuksessa oli lisäksi vuokralaisia. Nykyisen rakennuksen paikalle on rakennettu 1950-luvulla kerrostaloja.

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulun osoitekalenteri 1912-1913, J. Eksted, M. Koekealehto ja Väinö Jousi [30]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jounela, Aarno I.: Pohjois-Pohjalainen Junnelius-Suku. Oulu: Pohjoinen, 1983. ID 60983.
  • Oulun Kauppaseura 1771-1939
  • Kosti Mikkonen: Tapahtumia Oulun Kirjateollisuus Oy:n 70-vuotistaipaleelta. Oulu: Oulun Kirjateollisuus, 1983. ISBN 9519930043.
  • Useampi: Eteenpäin osakeyhtiö : Kyminlaakson työväen sanomalehti- ja kirjapaino-osuuskunta rl. vuosina 1905-1930. Eteenpäin Oy:n kirjapaino, 1930. ?.
  • kirjapainon työhuonekunta: Eteenpäin Oy Kotka. Eteenpäin Oy:n kirjapaino, 1972. ?.
  • 60 vuotta Kymenlaakson työväen kirjapaino- ja kustannustoimintaa. Eteenpäin 1905-1965. Kotka. Eteenpäin Oy:n kirjapaino, 1965. ?.
  • Honka-Hallila Helena: Eteenpäin osakeyhtiö : Kyminlaakson työväen sanomalehti- ja kirjapaino-osuuskunta rl. vuosina 1905-1930. Eteenpäin Oy:n kirjapaino, 1995. ISBN 9529066236.
  • Sellaista se on tämä järjestöelämä
  • Pienteollisuusliitto ry.1994
  • Suomen kauppa ja teollisuus Oy: Suomen liikemiehiä = Affärsmän i Finland. 1, A-L. WSOY, 1930. ISBN kr1041911X.
  • Päiviö Tommila päätoimittaja: Suomen lehdistön historia. Kustannuskiila-WSOY, 1988. ISBN 9516571565.
  • Useampi tekijä: Kansan Tahto 70 vuotta, s. 44-56. Oulun Kirjateollisuus, 1975. ISBN 9519906576.
  • Useampi tekijä: Tinasta laseriin 1896-1961. Osakeyhtiö Kaleva, 1996. ISBN 9529080476.
  • Oulu Seura Ry Timo Sarkkinen: Kakaravaara. Oulun Kaupunki, 2006. ISBN 9519646159.
  • Oulun Leimasintehdas Historia

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nimenmuutos 1906
  2. Kansan Tahdon tilintarkastajat 1907 nro 29
  3. Leimasinvalmistusvälineet hankittiin 1917
  4. Kansantahdon Historiaa Verkkoversio (suomeksi)
  5. Useampi tekijä: Kansan Tahto 70 vuotta, s. 44. Oulun Kirjateollisuus, 1975. ISBN 9519906576.
  6. Päiviö Tommila päätoimittaja: Suomen lehdistön historia, s. 272. Kustannuskiila-WSOY, 1988. ISBN 9516571565.
  7. Päiviö Tommila päätoimittaja: Suomen lehdistön historia, s. 138. Kustannuskiila-WSOY, 1988. ISBN 9516571565.
  8. Turun päivälehti historia
  9. Päiviö Tommila, Turun päivälehti historia
  10. Päiviö Tommila päätoimittaja: Suomen lehdistön historia, s. 56. Kustannuskiila-WSOY, 1988. ISBN 9516571565.
  11. Kyminlaakson Työväen Säästöpankki 1
  12. Kyminlaakson Työväen Säästöpankki 2
  13. Pankkitalo Mariankatu Kotka
  14. T.O. Kivimäki: 60 v. Kymeenlaakson Työväen Kirjapaino- ja kustannustoimintaa, s. 98-99. Eteenpäin, 1965. ISBN ?.
  15. T.O. Kivimäki: 60 v. Kymeenlaakson Työväen Kirjapaino- ja kustannustoimintaa, s. 101. Eteenpäin, 1965. ISBN ?.
  16. Useampi tekijä: Tinasta laseriin 1896-1961, s. 196. Osakeyhtiö Kaleva, 1996. ISBN 9529080476.
  17. Perustava kokous, Helsingin vanhalla ylioppilastalolla elokuun 18.-20. päivinä vuonna 1915
  18. Useampi tekijä: Tinasta laseriin 1896-1961, s. 203. Osakeyhtiö Kaleva, 1996. ISBN 9529080476.
  19. Sosialidemokraatit ylimääräinen puoluekokous 1918 Kokouspöytäkirja (suomeksi)
  20. Nuorisoseura Koiton talon historia
  21. Kokouspöytäkirja Sosiaalidemokraattien ylimääräinen puoluekokous 1918
  22. SDP puoluekokous Helsinki 5.11.1918
  23. Kosti Mikkonen: Oulun Kirjateollisuus Oy 70 vuotta, s. 28. Oulun Kirja.teoll. Oy, 1981. ISBN 9519930043.
  24. Suomen kauppa ja teollisuus Oy: Suomen liikemiehiä = Affärsmän i Finland. 1, A-L, s. 316. WSOY, 1930. ISBN kr1041911X.
  25. Oulun Leimasintehtaan historia 1918
  26. G. Borg: Oulun Terveydenhoitolautakunnan kertomus, s. 51. VI Sairashoito. , 1921. Ou 59.301053.
  27. Avioituneet 22 helmikuuta 2010 Liitto-Lehti
  28. Hilkka Inkala ja Jorma Huusko: Oulu kuva, a portrait of Oulu, s. 36. Osakeyhtiö Kaleva-Pohjoinen, 1975. ISBN 9519099298.
  29. Hilkka Inkalan piirrokset Jousen talosta. Ikkalan kotisivut. (suomeksi)
  30. J. Eksted, M. Koekealehto ja V. Jousi: Oulun osoitekalenteri 1912-1913. . 11.. Verkkoversio (suomeksi)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]