Vyölevy
Vyölevy on tutuluksen tapainen, mutta huomattavasti suurempi, pyöreä ja koristeltu pronssilevy, joka kiinnitettiin yleensä alavatsan kohdalle vyöllä. Sitä käyttivät naiset Skandinavian pronssikauden kulttuurissa ja Keski-Euroopan muissa kulttuureissa pronssikauden Monteliuksen periodilla II eli noin 1500–1300 eaa. Levyn käyttötapa on selvinnyt tammiarkkuhaudoista, missä naisvainajilla se on aina sijainnut vyötäröllä.[1][2]
Nimitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vyölevy ei ole suomenkieleen vakiintunut nimitys, vaan se on suora käännös sanoista tansk. bæltepladen, ruots. bältesplatta, bälteplatta, saks. gürtelplatte ja engl. belt plate.[2]
Vyölevyjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Egtvedin tyttö on kuuluisin tanskalainen pronssiajan nainen, joka haudattiin vuonna 1370 eaa. Etelä-Jyllantiin nykyisen Egtvedin kylän lähelle. Hänellä haudattaessa yllään vyölevy. Vyölevy kuului hänellä erityiseen asuun, jossa hänellä oli niin sanottu naruhame, napaan ulottunut pitkähihainen villakankainen paita ja vyölevy. Hänet haudattiin hiukset auki. Ølbyn nainen oli haudattu Sjællannin Køgeen Ølbyn Nordhøjn hautakumpuun. Hänet oli puettu samaan asuun kuin Egtvedin tyttö ja hänenkin vyöllään oli vyölevy. Kolmas esimerkki löytyy Keski-Jyllannin Borumista, mistä Borum Eshøjn hautakummusta löytyi naisen hautaus. Naisella oli erilainen asu kuin Egtvedin ja Ølbyn naisilla, mutta siitä huolimatta vyötäröllä sijaitsi vyölevy.[3][4][5][6][7][8]
Langstrupin suolta Sjællannista tehty suolöytö sisälsi yhden naisen vyölevyn, käsirenkaat ja pronssiveitsen. Langstrupin vyölevy on Tanskasta löydetyistä levyistä taidokkain ja suurin. Nämä oli uhrattu lampeen tai suonsilmään votiivilahjoina. Myös Vognserup Engen suolöytöön kuului vyölevyt kahdelta naiselta. Se sisälsi tutuluksia, rannerenkaita ja muita esineitä kahdelle naiselle. Nämäkin olivat olleet uhrauksia.[9]
Loshultista Skånesta siirtolohkareen alta löytynyt pronssiesineiden Stockhultin kätkö (SHM 11217) sisälsti kaksi vyölevyä, jotka ovat kappaleiksi särkyneitä. Levyjen halkaisijat ovat 27,8 senttimetriä (esine numero 412497) ja 15,8 senttimetriä (nro 96957). Levyt ovat esillä Historiska museetissa. Ruotsista löytää Historiska museetin tietokannasta hakusanalla ”bältesplatta” vielä 12 vyölevyä tai niiden katkelmia.[10][11]
Ørjan Engedal on tutkinut ja esittää väitöskirjassaan 2010, että Norjasta on löytynyt vain yhdeksän vyölevyä, josta osa voidaan tulkita tutuluskiksi. Ne ovat yleensä koristeltu skandinaavisesti 1–3 kaksoisspiraaleja sisältävällä ornamentilla ja ne on ajoitettu yleensä periodeille II ja III. Tällaisia on löydetty esimerkiksi Vigrestadista, Særheimista, Orresta, Regesta, Tjøttasta. Sen sijaan Kleppen vyölevy on koristeltu Pohjois-Saksalaisella tyylillä ja lienee tuontitavaraa sieltä asti. Osa koristelemattomat vyölevyt on kuitenkin ajoitettu pronssikauden loppupuolella.[12]
Suomesta ja muista Baltian maista ei tunneta vyölevyjä.
-
Vyölevyn sijainti Egtvedin tytön haudassa -
Vyölevy heikosti säilyneenä Stockhultin kätköstä Skånesta. -
Toinen vyölevy Stockhultin kätköstä. -
Hverrehus, Godsted sogn, Tanska
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Gud og Grave: Bælteplade(tanskaksi), viitattu 14.6.2018
- ↑ a b The belt plate from Langstrup - a masterpiece Museon verkkosivut. Kööpenhamina, Tanska: Tanskan kansallismuseo. Viitattu 14.6.2018. (englanniksi)
- ↑ Felding, Louise: The Egtved Girl-Travel, Trade & Alliances In The Bronze Age, Adoranten, 2015, viitattu 14.6.2018 (englanniksi) (valokuva)
- ↑ Tanskan kansallismuseo: Cord skirts and rituals, viitattu 14.6.2018 (englanniksi)
- ↑ Guder og Grave: Nordhøj, viitattu 14.6.2018
- ↑ Kaul, Flemming: Sotetorp - endnu engang(tanskaksi), Adoranten, 2007 viitattu 14.6.2018
- ↑ Guder & Grave: Gravfund, Nationalmuseet, viitattu 14.6.2018
- ↑ Borum Eshøj - Et centrum i bronzealderen. (monta valokuvaa) Danske Forntidsminder. Arkistoitu 17.5.2011. Viitattu 14.6.2018. (tanskaksi)
- ↑ The woman and the belt plate Museon verkkosivut. Kööpenhamina, Tanska: Tanskan kansallismuseo. Viitattu 14.6.2018. (englanniksi)
- ↑ Loshultin maakätkö Skånessa Riksantikvarieämbetet. 12.11.2003. Swedish National Heritage Board. Viitattu 14.6.2018. (ruotsiksi)
- ↑ Rosborn, Sven: Den skånska historien, s. 89–93. , 1999. ISBN 91-973777-0-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 14.6.2018). (ruotsiksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Engedal, Ørjan: The Bronze Age of Northwestern Scandinavia, s. 57–58, Pl.11–13. (väitöskirja tohtorin arvoa varten, 545 sivua). Bergen, Norja: University of Bergen, 5.1.2010. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 19.6.2018). (englanniksi)