Vostok (järvi)
Wikipedia
Vostok on oletetusti makeavetinen järvi, joka sijaitsee neljä kilometriä paksun jääkerroksen alla Itä-Antarktiksella, paikoitellen 3 kilometriä korkean jäänalaisen Gamburtsevin vuoriston kupeessa. Järvi on nimetty sen päällä sijaitsevan venäläisen Vostok-tutkimusaseman mukaan. Se on maailman suurin tutkimaton järvi (pinta-ala 14 000 km² ja syvyyttä paikoitellen puoli kilometriä). Järven koordinaatit ovat .
[muokkaa] Yleispiirteitä
Järven olemassaoloa alettiin epäillä venäläistutkijoiden 1960-luvulla suorittamien seismisten mittausten perusteella. 1970-luvulla yhdysvaltalais-brittiläis-tanskalainen ryhmä suoritti lentokoneesta käsin tutkamittauksia, ja havaitsi alueen jäätikön alapinnan olevan paikoin tasainen. Kuitenkin vasta 1996 eurooppalaisen ERS-1 -satelliitin mittausten perusteella järven koko saatiin selvitettyä. Se on ylivoimaisesti suurin lähes 150 tunnetusta jäätikönalaisesta järvestä. Pisimmillään 250 km ja noin 50km leveänä se on suunnilleen Ontariojärven kokoinen.[1]
Vostok-järven epäillään olleen jääkannen alla jopa 25 miljoonaa vuotta. Sen, tai muiden vastaavanlaisten järvien syntyhistoriaa ei tunneta tarkasti, mutta sen epäillään saaneen alkunsa jään sulaessa joko oman paineensa alla tai vulkaanisen toiminnan sulattamasta jäätiköstä. Etelämantereen tuliperäisyyden vuoksi on mahdollista, että järven pohjassa on hydrotermistä toimintaa. Järven kohdalla on suoritettu kairauksia, jotka ovat yltäneet noin 3600 metrin syvyyteen. Kairauksia ei uloteta itse järveen, sillä sen ekosysteemiä ei haluta altistaa ulkomaailman mikrobeille, mutta alaosan jäänäytteiden kiderakenne osoittaa järven pinnan lähellä olevan jään jäätyneen alhaaltapäin ja todistavan näin sulasta vedestä.
Vaikka Vostok lienee ollut miljoonia vuosia eristyksissä ulkomaailmasta, ei elämän mahdollisuutta järvessä ole poissuljettu. Järven yllä suoritetuissa jääkairauksissa on havaittu epäsuoria merkkejä ainakin mikrobitasoisesta elämästä.
Järven poikki kulkee harjanne, joka jakaa sen kahteen syvään osaan[2]. Vuonna 2005 siitä löydettiin myös saari[3]. Satelliittimittauksia analysoimalla on myös havaittu, että järven pohjaa peittää paksu sedimenttikerros. Järvessä on myös havaittu tapahtuvan 1–2 cm vuorovesivaihtelu, mikä saattaa nostaa ravinteita pohjasta ja ylläpitää mahdollisen elämän kannalta tärkeää veden kiertoa.[4]
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Tähdet ja avaruus -lehti numero 2/2000 sivulta 24 alkaen
- Kaavio järven ympäristöstä
