Vittorio Storaro

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vittorio Storaro Cannesissa vuonna 2001.

Vittorio Storaro (s. 24. kesäkuuta 1940 Rooma)[1] on italialainen elokuvaaja. Hän on voittanut kolme parhaan kuvaajan Oscar-palkintoa elokuvista Ilmestyskirja. Nyt (1980), Punaiset (1982) ja Viimeinen keisari (1988). Lisäksi hän oli ehdolla vuonna 1991 elokuvasta Dick Tracy. Ohjaajista hän on työskennellyt muun muassa Francis Ford Coppolan, Bernardo Bertoluccin, Warren Beattyn ja Carlos Sauran kanssa.

Storaro aloitti valokuvauksen opiskelut isänsä innoittamana 11-vuotiaana ja elokuvauksen opiskelut 16-vuotiaana. 1960-luvulla hän työskenteli kameramiehenä ja teki lyhytelokuvia. Hän teki debyyttinsä pitkän elokuvan pääkuvaajana vuonna 1969 Franco Rossin elokuvassa Giovinezza, giovinezza. Kansainvälisen läpimurtonsa hän teki vuonna 1970 kuvattuaan Bernardo Bertoluccin elokuvat Fasisti ja Hämähäkin juoni.[1]

Osittainen filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pendergast, Tom & Pendergast, Sara (toim.): International Dictionary of Films and Filmmakers, Vol. 4: Writers and Production Artists, 4th edition, s. 826. St. James Press, 2000. Teoksen verkkoversio (pdf). englanti

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]