Vittorio Storaro
Vittorio Storaro (s. 24. kesäkuuta 1940 Rooma) on italialainen elokuvaaja. Hän on voittanut kolme parhaan kuvaajan Oscar-palkintoa elokuvista Ilmestyskirja. Nyt (1980), Punaiset (1982) ja Viimeinen keisari (1988). Lisäksi hän oli ehdolla vuonna 1991 elokuvasta Dick Tracy. Ohjaajista hän on työskennellyt muun muassa Francis Ford Coppolan, Bernardo Bertoluccin, Warren Beattyn ja Carlos Sauran kanssa.
Storaro aloitti valokuvauksen opiskelut isänsä innoittamana 11-vuotiaana ja elokuvauksen opiskelut 16-vuotiaana. 1960-luvulla hän työskenteli kameramiehenä. Hän teki debyyttinsä elokuvaajana vuonna 1969 elokuvassa Giovinezza, giovinezza. Kansainvälisen läpimurtonsa hän teki vuonna 1970 kuvattuaan Bernardo Bertoluccin elokuvat Fasisti ja Hämähäkin juoni.
Osittainen filmografia [muokkaa]
- Paratiisilinnun arvoitus (1970)
- Fasisti (1970)
- Hämähäkin juoni (1970)
- Viimeinen tango Pariisissa (1972)
- 1900 (1976)
- Ilmestyskirja. Nyt (1979)
- Bertoluccin kuu (1979)
- Punaiset (1981)
- Suoraan sydämestä (1982)
- Ladyhawke – legenda haukasta (1985)
- Ishtar (1987)
- Viimeinen keisari (1987)
- Tucker – mies ja unelma (1988)
- New York Stories (osio "Life without Zoe") (1989)
- Dick Tracy (1990)
- Suojaava taivas (1990)
- Pikku Buddha (1993)
- Koko kansan Bulworth (1998)
- Tango (1998)
- Ihmeentekijä (2000)
- Dyyni (minisarja) (2000)
- Manaaja: Alku (2004)
- Dominion: Prequel to the Exorcist (2005)
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Vittorio Storaron viralliset kotisivut (englanniksi) (italiaksi)
- Vittorio Storaro Internet Movie Databasessa (IMDb.com) (englanniksi)
- Vittorio Storaro Elonetissä
Sivulta puuttuu