Virnasinisiipi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Virnasinisiipi
Bolboreta Mandaio (Galicia) 07-05-2006 1.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Sinisiipiset Lycaenidae
Suku: Glaucopsyche
Laji: alexis
Kaksiosainen nimi
Glaucopsyche alexis
(Poda, 1761)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Virnasinisiipi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Virnasinisiipi Commonsissa

Virnasinisiipi (Glaucopsyche alexis) on niityillä viihtyvä, alkukesän sinisiipilaji. Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2010 se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU)[1].

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koiraiden siipien yläpinta on kirkkaansininen ja siipien tumma reunus levenee siiven kärkeä kohti. Takasiiven etureuna on leveästi tumma. Myös naaraat ovat kirkkaansinisiä, mutta etusiiven tumma reunus on huomattavasti koiraan vastaavaa leveämpi. Etusiipien alapinnat ovat harmaat, mutta takasiivet voimakkaasti sinivihreät. Mustia täpliä on vain vähän ja takasiivistä ne saattavat puuttua kokonaan. Myös oranssi väri puuttuu. Etusiiven alapinnan täplät ovat kookkaita.[2]

Virnasinisiipi muistuttaa paatsamasinisiipeä, mutta eroaa siitä mm. takasiipien alapinnan selvästi etusiivistä eroavan värin ja takasiipien alapinnan vähäisen täplityksen perusteella.

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virnasinisiipi on Suomessa harvinainen ja eteläinen laji, joskin sitä on aikaisemmin tavattu Etelä-Lapissa saakka. Nykisin virnasinisiipeä esiintyy runsaammin vain lounaisrannikolla, Turusta Paraisille. Muualla perhosia tavataan yksitellen. Lentoaika on toukokuun lopulta heinäkuulle.[3]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virnasinisiipi viihtyy niityillä, kedoilla ja teiden varsilla. Elinympäristöltään se vaatii runsasta lajistoa erilaisia hernekasveja. Toukan löytää varmimmin hernekasvien kukinnoista ja se kykenee vaihtamaan väriään ympäröivän kukinnon värin mukaan. Toukka erittää makeaa nestettä ja elää ilmeisesti jonkinlaista yhteiselämää muurahaisten kanssa. Talvehtii toukkana.

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukat käyttävät ravinnokseen virnoja (Vicia).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]