Viola da gamba

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Erikokoisia viola da gamboja. Michael Praetorius: Syntagma musicum (1618).

Viola da gamba on jousisoitinperhe, jonka eri kokoisia soittimia pidetään polvien välissä. Viola da gambassa on tavallisimmillaan kuusi kieltä (ranskalaisessa bassogambassa seitsemän), jotka viritetään kitaran tavoin kvartteihin ja terssiin. Viuluperheestä se eroaa muutamin tavoin; siinä on otenauhat puolisävelaskelten välein ja C-kirjaimen muotoiset ääniaukot. Myös sen jousta pidetään kämmen pois- tai ulospäin käännettynä kuten kontrabassoa soitettaessa. Viola da gamba oli suosittu soitin 1600- ja 1700-luvuilla, mutta jäi vähitellen pois käytöstä 1700-luvun loppupuolella. Alussa gamba oli basso continuo -soitin, mutta sille on myös solistisia teoksia. Nykyisen ulkomuotonsa se sai jo 1400-luvulla. Nyttemmin vanhan musiikin esittäjät ovat elvyttäneet gambansoittoa. Muun muassa Johann Sebastian Bach ja Marin Marais sävelsivät musiikkia tälle soittimelle. Gamban ääni on hiljaisempi kuin esimerkiksi sellon. Toisaalta gambassa on enemmän yläsäveliä, joten sen ääni on täyteläisempi.

Sibelius-Akatemiassa ja monissa muissa eurooppalaissa musiikkikorkeakouluissa voi nykyisin opiskella myös viola da gamban soittoa.

Yleisesti luullaan gamban olevan sukua lähinnä viululle ja sellolle, mutta todellisuudessa se on enemmän sukua muun muassa kitaralle. Kontrabasso on bassogamban moderni jälkeläinen, eikä sekään siis kuulu viuluperheeseen.

Pardessus gamba[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pardessus gamba on pienin ja korkeaäänisin gamba. Siinä on joko viisi tai kuusi kieltä. Kaikukopan pituus on noin 300–330 mm eli hieman viulua pienempi. Viisikielisen viritys on g- d1- a1- d2- g2, kuusikielisen g- c1- e1- a1- d2- g2.

Diskanttigamba[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koko on viulun ja alttoviulun väliltä, kaikukoppa n. 335–390 mm. Viritys d- g- c1- e1- a1- d2.

Alttogamba[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 430–450 mm. Alttogamba on hieman alttoviulua isompi. Viritys A- d- g- h- e1- a1.

Tenorigamba[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 480–550 mm. Viritys G- c- f- a- d1- g1.

Bassogamba[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kooltaan selloa vastaava, kieliä 6 tai 7, seitsemännen viritys on A1. D- G- c- e- a- d1.

Violone (kontrabassogamba)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hieman kontrabassoa pienempi, koppa hieman yli tai alle 1000 mm, viritys bassogambaa oktaavia matalampi.

Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.