Vieteri (hevonen)
| Vieteri 407-71TJ Vj | |
|---|---|
 Vieteri ja Kaarlo Partanen keltaisessa ajoasussaan Mikkelin raviradalla vuoden 1977 tai 1978 Savon Sanomain ajossa. |
|
| Syntynyt | 1967 |
| Kuollut | 18. elokuuta 1984 (17 vuotta) |
| Sukupuoli | ori |
| Väri | punarautias |
| Rotu | suomenhevonen |
| Synnyinmaa |
 Suomi |
| Isä | Vilperi |
| Emä | Vekkuli |
| Emänisä | Valokko |
| Kasvattaja | Pentti Savolainen, Kellokoski |
| Omistaja | Kaarlo Partanen, Iitti |
| Ohjastaja | Kaarlo Partanen |
| Lähdöt | 214: 161–34–12 |
| Autoennätys | 21,6aly |
| Tasoitusennätys | 25,9ly |
| Voittosumma | 1 113 810 mk |
| Suurkilpailuvoittoja | |
| Palkinnot | |
|
KTK I |
|
| Muut saavutukset | |
|
ensimmäinen yli miljoonan markan palkintosummaan yltänyt suomenhevonen |
|
| Kunnianosoitukset | |
|
Tähtien Talli: 1995 |
|
Vieteri (1967 – 18. elokuuta 1984) oli 1970-luvulla kilpaillut aikansa menestynein suomenhevosori, joka saavutti urallaan muun muassa viisi ravikuninkuutta vuosina 1973–1974 ja 1976–1978. Se oli myös ensimmäinen suomenhevonen, jonka palkintosumma ylitti miljoona markkaa. Oria ohjasti ja valmensi sen omistaja Kaarlo Partanen.[1]
Vieteri on niin ikään viisi titteliä voittaneiden Vekselin ja Vieskerin ohella menestynein ori kuninkuusravien historiassa. Koko uransa aikana Vieteri juoksi yhteensä 214 kilpailua, joista se voitti 161. Suomalaisen raviurheilun Hall Of Fameen Tähtien Talliin se nimitettiin ensimmäisten hevosten joukossa vuonna 1995. Juhani Matelan kirjoittama elämäkertateos Valtias Vieteri ilmestyi vuonna 1979.[1]
Kilpailu-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vieterin kasvattaja oli Pentti Savolainen, jonka kasvatti on myös toinen viisinkertainen ravikuningas Vekseli. Ori osoitti lahjakkuutensa jo nuorena voittamalla ylivoimaisesti nelivuotiaiden Suomi-Derbyn vuonna 1971. Viiden ravikuninkuuden ohella Vieteri sijoittui Kuninkuusravien kokonaiskilpailun toiseksi vuosina 1975 ja 1979. Merkittäviä saavutuksia ovat lisäksi muun muassa neljä Suurmestaruusajon voittoa sekä lukuisia muita suurkilpailuvoittoja. Kylmäveristen Pohjoismaiden mestaruuskilpailussa Vieteri sijoittui kolmanneksi vuonna 1978.[2]
Vuoden nopein suomenhevonen Vieteri oli vuosina 1974–76 ja 1978–80 sekä eniten ansainnut vuosina 1975–1979. Ori paransi Suomen ennätystä viisi eri kertaa vuosien 1975 ja 1979 välillä. Parhaaksi tulokseksi jäi mailin matkalla juostu 21,6.[1] Vieteri kuoli vuonna 1984 mahalaukun repeämään.[2]
Vieteri periyttäjänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vieteriä käytettiin myös paljon siitoksessa. Se sai lähes 800 jälkeläistä, joista noin 550 kilpaili ravureina. Parhaisiin jälkeläisiin lukeutuvat muun muassa V.T. Ajatus, Ville-Vikkelä sekä ravikuningatar Vipu.[3]
Suurkilpailuvoittoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomi-Derby (1971)
- Suviyön Suurravit (1973, 1975, 1976, 1977, 1979)
- Ravikuninkuus (1973, 1974, 1976, 1977, 1978)
- Suurmestaruusajo (1973, 1975, 1976, 1979)
- OP-Tuoppi (1973, 1976, 1977, 1978, 1979)
- Tammer-ajo (1974)
- Kultaloimi (1975, 1976, 1977, 1978, 1979)
- Killerin Kimara (1975, 1977, 1978, 1979)
- Pohjola Grand Prix (1975, 1977, 1978, 1979)
- Erilo-juoksu (1977)
- Festivaali-ajo (1977, 1978)
- Tähtisprintteri (1977, 1978)
- Alopaeuksen Muistoajo (1977, 1978)
- Erkon Pokaali (1978, 1979)
- Savon Sanomain ajo (1977, 1978, 1979)
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Matela, Juhani: Valtias Vieteri, Liiton Kirjapaino, 1979. ISBN 951-29278-4-5.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Tähtien Talli – Vieteri (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen Hippos. Viitattu 4.6.2015.
- ↑ a b Vieteri Sukuposti. Viitattu 29.7.2010.
- ↑ Vieterin jälkeläisluettelo Sukuposti. Viitattu 29.7.2010.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vieteri Suomen Hippoksen tietokannassa
- Kuninkuusravit Lahdessa 1974 Ylen Elävä arkisto.