Vero-oikeus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vero-oikeus on julkisoikeuden piiriin kuuluva oikeudenala, joka käsittelee verojen keräämistä julkisyhteisöille. Finanssioikeus on yläkäsite, jonka alaan kuuluvat vero-oikeus ja finanssihallinto-oikeus. Finanssioikeus on oppi julkisyhteisöjen varainkäytöstä eli talouden suunnittelusta, budjeteista, määrärahoista, tilinpidosta ja valvonnasta.[1]

Vero-oikeus on hyvin kansallinen oikeudenala, sillä valtiot haluavat itse päättää verojärjestelmästään ja verotuksen tasosta. Euroopan unionin piirissä on kuitenkin sovittu teknisesti varsin yhtenäisestä arvonlisäverotuksesta ja osittain valmisteverotuksesta. Vero-oikeuteen liittyvä kansainvälinen näkökohta on kaksinkertainen verotus, jota on pyritty estämään valtioiden välisillä kahdenkeskisillä ja monenkeskisillä sopimuksilla tai yksipuolisesti valtion sisäisillä laeilla.[1]

Vero-oikeudella ja yksityisoikeudella on useita yhtymäkohtia, sillä monia verovelvollisen yksityisoikeudellisia toimia verotetaan (esimerkiksi kauppaa) tai veron kohteesta säännellään yksityisoikeudessa (esimerkiksi perinnöstä). Yleensä tällaiset tapahtumat ymmärretään samalla tavoin sekä vero-oikeudessa että yksityisoikeudessa eli tapahtumalla ei ole erillistä vero-oikeudellista sisältöä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa V palstat 1141–1148.