Varsieväkalat
Sivulta puuttuu | Varsieväkalat | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||
| Latimeria (Latimeria chalumnae) | ||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||
 Varsieväkalat Wikispeciesissä |
Varsieväkalat (Coelacanthiformes) on varsieväisiin kuuluva kalalahko. Lahkon yhdeksästä heimosta elää nykyisin ainoastaan yksi, latimeriat (Latimeriidae)
Sisällysluettelo |
Heimot [muokkaa]
Vanhimmat varsieväkaloihin kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu varhaiselle devonikaudelle ja ne ovat eläneet noin 380 miljoonaa vuotta sitten. Ensimmäinen tähän lahkoon kuuluvan kalan fossiili kuvailtiin vuonna 1822. Nykyisin varsieväkaloja on elossa enää kaksi lajia: latimerioiden heimoon kuuluvat latimeria (Latimeria chalumnae), joka löytyi joulukuussa 1938 Etelä-Afrikasta ja sundanlatimeria (Latimeri menandoensis), joka tavattiin Indonesiasta syyskuussa 1997.[2][3][4]. Fossiileista tunnettuja heimoja ovat[5]:
| Heimo | Sukuja | Aikakausi |
| Miguashaiidae | Miguasha | Devonikausi |
| Diplocercidae | Diplocercus | Devonikausi ja varhainen kivihiilikausi |
| Hadronectoridae | Allenypterys, Hadronector, Polyosteorhycnhus | |
| Rhabdodermatidae | Cardiosuctor, Rhabdoderma | Kivihiilikausi |
| Laugiidae | Coccoderma, Laugia | Varhaiselta triaskaudelta varhaiselle liitukaudelle |
| Whiteiidae | Whiteia | Triaskausi |
| Coelacanthidae | Axelia, Coelacanthus, Wimania | |
| Mawsoniidae | Alcoveria, Axelrodicthys, Chinlea, Diplurus, Halophagus, Mawsonia | Triaskausi ja jurakausi |
| Latimeriidae | Holophagus, Latimeria, Libys, Macropoma, Undina | Liitukausi, jurakausi |
Anatomia [muokkaa]
Varsieväkaloille tyypillisiä piirteitä ovat kaksi selkäevää, joista etummainen on viuhkamainen, takimmainen selkäevä, rintaevät, vatsaevät ja peräevät ovat lyhyiden rustosta tai luusta koostuvien varsien päissä. Evien ruodot ovat onttoja. Kalat liikkuvat liikuttelemalla varsia ja ohjaavat siten uimissuuntaansa. Selkäjänne on hyvin kehittynyt ja aikuisilla kaloilla nestetäytteinen. Fossiilina tunnettujen varsieväkaloihin kuuluvien lajien pituus vaihteli 10–350 cm väillä. Nykyään elävistä lajeista suurempi, latimeria, voi kasvaa 150–180 cm pitkäksi. Latimeriat ovat ovovivipaarisia ja poikaset ovat syntyessään noin 33 cm pitkiä[2][3][4][5][6]
Levinneisyys [muokkaa]
Nykyään elävistä lajeista latimeriaa tavataan eteläisen Afrikan rannikolta ja sundanlatimeriaa Indonesian saaristosta. Fosiilisten heimojen lajeista suurin osa oli merikaloja, mutta joukossa on myös muutamia makean veden lajeja. Latimerioiden elintavoista ei tiedetä paljoakaan. Latimeriat elävät päivisin korkeintaan 17 yksilön parvissa luolissa noin 200 metrin syvyydessä.Öisin ne saalistavat pieniä kaloja 200–500 metrin syvyydessä ja silloin ne liikkuvat yksin.[2][6] [5]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Coleacanthiformes BioLib. Viitattu 1.5.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c Hannu Lehtonen (päätoim.): Maailman luonto: Eläimet: Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat, s. 52-53. Weilin+Göös, 2000. ISBN951-35-6505-X.
- ↑ a b Order Summary for Coelacanthiformes (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). Viitattu 1.5.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Phillip C. Heemstra,Elaine Heemstra: Coastal fishes of Southern Africa, s. 91-92. NISC (PTY) LTD, 2004. ISBN 978-1-920033-0-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 01.05.2011). (englanniksi)
- ↑ a b c Joseph S. Nelson: Fishes of the world, s. 459-461. John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 01.05.2011). (englanniksi)
- ↑ a b Family Latimeriidae (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). Viitattu 1.5.2011. (englanniksi)
