Varsieväkalat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Varsieväkalat
Latimeria (Latimeria chalumnae)
Latimeria (Latimeria chalumnae)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Varsieväiset Sarcopterygii
Lahko: Varsieväkalat
Coelacanthiformes
Berg, 1937[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Varsieväkalat Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Varsieväkalat Commonsissa

Varsieväkalat (Coelacanthiformes) on varsieväisiin kuuluva kalalahko. Lahkon yhdeksästä heimosta elää nykyisin ainoastaan yksi, latimeriat (Latimeriidae)

Heimot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhimmat varsieväkaloihin kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu varhaiselle devonikaudelle ja ne ovat eläneet noin 380 miljoonaa vuotta sitten. Ensimmäinen tähän lahkoon kuuluvan kalan fossiili kuvailtiin vuonna 1822. Nykyisin varsieväkaloja on elossa enää kaksi lajia: latimerioiden heimoon kuuluvat latimeria (Latimeria chalumnae), joka löytyi joulukuussa 1938 Etelä-Afrikasta ja sundanlatimeria (Latimeri menandoensis), joka tavattiin Indonesiasta syyskuussa 1997.[2][3][4]. Fossiileista tunnettuja heimoja ovat[5]:

Heimo Sukuja Aikakausi
Miguashaiidae Miguasha Devonikausi
Diplocercidae Diplocercus Devonikausi ja varhainen kivihiilikausi
Hadronectoridae Allenypterys, Hadronector, Polyosteorhycnhus
Rhabdodermatidae Cardiosuctor, Rhabdoderma Kivihiilikausi
Laugiidae Coccoderma, Laugia Varhaiselta triaskaudelta varhaiselle liitukaudelle
Whiteiidae Whiteia Triaskausi
Coelacanthidae Axelia, Coelacanthus, Wimania
Mawsoniidae Alcoveria, Axelrodicthys, Chinlea, Diplurus, Halophagus, Mawsonia Triaskausi ja jurakausi
Latimeriidae Holophagus, Latimeria, Libys, Macropoma, Undina Liitukausi, jurakausi

Anatomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsieväkaloille tyypillisiä piirteitä ovat kaksi selkäevää, joista etummainen on viuhkamainen, takimmainen selkäevä, rintaevät, vatsaevät ja peräevät ovat lyhyiden rustosta tai luusta koostuvien varsien päissä. Evien ruodot ovat onttoja. Kalat liikkuvat liikuttelemalla varsia ja ohjaavat siten uimissuuntaansa. Selkäjänne on hyvin kehittynyt ja aikuisilla kaloilla nestetäytteinen. Fossiilina tunnettujen varsieväkaloihin kuuluvien lajien pituus vaihteli 10–350 cm väillä. Nykyään elävistä lajeista suurempi, latimeria, voi kasvaa 150–180 cm pitkäksi. Latimeriat ovat ovovivipaarisia ja poikaset ovat syntyessään noin 33 cm pitkiä[2][3][4][5][6]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään elävistä lajeista latimeriaa tavataan eteläisen Afrikan rannikolta ja sundanlatimeriaa Indonesian saaristosta. Fosiilisten heimojen lajeista suurin osa oli merikaloja, mutta joukossa on myös muutamia makean veden lajeja. Latimerioiden elintavoista ei tiedetä paljoakaan. Latimeriat elävät päivisin korkeintaan 17 yksilön parvissa luolissa noin 200 metrin syvyydessä.Öisin ne saalistavat pieniä kaloja 200–500 metrin syvyydessä ja silloin ne liikkuvat yksin.[2][6] [5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Coleacanthiformes BioLib. Viitattu 1.5.2011. (englanniksi)
  2. a b c Hannu Lehtonen (päätoim.): Maailman luonto: Eläimet: Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat, s. 52-53. Weilin+Göös, 2000. ISBN951-35-6505-X.
  3. a b Order Summary for Coelacanthiformes (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). Viitattu 1.5.2011. (englanniksi)
  4. a b Phillip C. Heemstra,Elaine Heemstra: Coastal fishes of Southern Africa, s. 91-92. NISC (PTY) LTD, 2004. ISBN 978-1-920033-0-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 01.05.2011). (englanniksi)
  5. a b c Joseph S. Nelson: Fishes of the world, s. 459-461. John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 01.05.2011). (englanniksi)
  6. a b Family Latimeriidae (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). Viitattu 1.5.2011. (englanniksi)
Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.