Vaaksiaiset
| Vaaksiaiset | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tipula paludosa | ||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Alaheimot | ||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||
| |
Vaaksiaiset (Tipulidae) on sääskiin kuuluva kaksisiipisten heimo, johon kuuluu yli 14 000 lajia. Se on suurin kaksisiipisten heimo. Täysikasvuiset vaaksiaiset ovat tyypillisesti siroja ja erittäin pitkäjalkaisia lentäjiä, joiden siipiväli on 2–65 mm.
Pohjoisissa murteissa eläintä on kutsuttu kirsisääskeksi.[1]
Vaaksiaiset eivät pistä eivätkä pure. Aikuisena ne ovat joko kokonaan syömättä tai juovat mettä. Vaaksiaisen toukat syövät kasveja, matoja ja pieniä toukkia.[2] Ne ovat muiden eläinten saaliseläimiä ja merkityksellisiä ravinteiden kierrossa.[3].
Aiheesta väitelleen Jukka Salmelan mukaan Suomessa on havaittu 338 vaaksiaislajia. Lajirunsaus on suurimmillaan eteläisessä Suomessa.[4]
Suomesta Kittilästä on löytynyt uusi vaaksiainen, Tipula recondita.[5]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/n/NT000043EA.html
- ↑ Vaaksiaiset Luonnossa.net (dead link)
- ↑ Säde Nenonen, Uusi vaaksiaislaji lumosi hyönteistutkijan Helsingin Sanomat C 8, 22.5.2021
- ↑ http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/n/NT000043EA.html
- ↑ Yle, uutiset viitattu 11.5.2012
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Catalogue of the Craneflies of the World (englanniksi)
- Ympäristö.fi (Suomen vaaksiaiset, kummitussääsket, perhossääsket, sinkilähyttyset ja norosääsket (Diptera, Nematocera) – ekologia, levinneisyys ja uhanalaisuus, Alustava raportti, 2006)
- Suomen vaaksiaislajisto luultua runsaampi