Väinö Kähärä
Väinö Antti Kähärä (23. marraskuuta 1905 Säkkijärvi, Suomen suuriruhtinaskunta – 8. tammikuuta 1972 Long Island, New York, Yhdysvallat) oli amerikansuomalainen harmonikansoittaja ja kansanmuusikko. Häntä pidetään Säkkijärven polkan "isänä".[1]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Väinö Kähärä syntyi Säkkijärvellä. Nuorena miehenä hän sai sukulaisiltaan Yhdysvalloista lahjaksi harmonikan ja hänen sanotaan kehittyneen hyväksi soittajaksi. Kähärä soitti kotiseutunsa kansansävelmiä ja hänen kerrotaan yhdistäneen kolme polkkaa yhdeksi kokonaisuudeksi, joka nykyisin tunnetaan Säkkijärven polkkana.[1]
Kähärä muutti ensimmäisen kerran Yhdysvaltoihin 1927. New Yorkissa hän tapasi amerikansuomalaisen pianohanuristin Willy Larsenin, jolta hän haki lisäopetusta. Kähärä opetti puolestaan Larsenille viimeisimpiä suomalaisia tanssikappaleita, joita Larsen edelleen levytti New Yorkissa. Näiden levyjen myötä kappaleet palasivat ajan myötä Suomeen ja siirtyivät takaisin suomalaisten soittajien, esimerkiksi Viljo Vesterisen, ohjelmistoon. 1930-luvulla Kähärä soitti New Yorkissa muun muassa Leo Hillin harmonikkatriossa yhdessä Hillin ja Vilho Kaartisen kanssa.[1]
Väinö Kähärä palasi Suomeen ja oleskeli synnyinmaassaan vuodet 1934–1946. Hän asui muun muassa Nokialla. Kähärä sävelsi joitakin eritoten Karjalaan liittyviä lauluja, joista pari julkaistiinkin.[1] Karjalan perintö -nimisen laulun levytti Lauri Frestadius (salanimellä Lasse Huurre) Harry Bergströmin sovittamana 1961.[2]
Sotien jälkeen Kähärä muutti takaisin Yhdysvaltoihin, jossa hän jatkoi esiintymisiä yksin ja eri orkestereiden kanssa amerikansuomalaisten juhlatilaisuuksissa ja "haaleilla" New Yorkin alueella. Viimeiset vuotensa hän asui Long Islandilla.[1]
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kähärä oli avioliitossa Impi (o.s.) Pursiaisen kanssa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Toivo Tamminen: Säkkijärven polkka. Tarina siitä, miten polkka tuli Amerikan kautta Suomeen. Hanuri-lehti, 1993, 21. vsk, nro 3, s. 16-19. Suomen harmonikkaliitto ry.
- ↑ Karjalan perintö (Hakutulos äänitearkiston tietokannasta) Suomen Äänitearkisto/. Viitattu 19. maaliskuuta 2008. [vanhentunut linkki]