Uskonto Saksassa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uskontokunnat Saksassa (2021)[1]
  Uskonnottomat (42%)
  Katolilaisuus (26%)
  Evankelinen kirkko (23,7%)
  Ortodoksisuus (1,9%)
  Muut kristilliset kirkot (1,1%)
  Islam (3,6%)
  Alaviitit (0,8%)
  Buddhalaisuus (0.2%)
  Juutalaisuus (0,1%)
  Hindulaisuus (0,1%)
  Jesidismi (0,1%)
  Muut uskonnot (0,4%)
Saksan väestön uskonnollinen identifioituminen vuoden 2011 väestönlaskun mukaan. Tulos ei kerro kirkkojen jäsenmääriä, vaan ihmisten oman identiteetin. Sininen tarkoittaa protestantteja, vihreä katolisia ja punainen uskonnottomia. Vaaleampi sävy tarkoittaa yli 50 % enemmistöä, tummempi yli 75 % enemmistöä.

Saksan merkittävimmät uskonnolliset yhteisöt ovat katolinen kirkko sekä protestanttinen Saksan evankelinen kirkko.[1] Saksassa toimii myös useita muita uskonnollisia yhteisöjä, ja esimerkiksi islamin kannatus on ollut kasvussa. Uskonnottomuus on yleistä erityisesti entisen Itä-Saksan alueella.

1950-luvulla nykyisen Saksan alueella protestantteja oli 59 % väestöstä, katolilaisia oli 37 prosenttia ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli alle 4 %. Vuonna 1949 perustetussa ja 1990 Länsi-Saksan kanssa jälleen yhdistyneessä Itä-Saksassa tuettiin valtioateismia. Tämä johti ajan kuluessa aiemmin protestanttisen alueen muuttumiseen enemmistöltään uskonnottomaksi. Edelleen on nähtävissä uskonnottomien suurempi osuus väestöstä Itä-Saksassa verrattuna Länsi-Saksaan.[2]

Vuonna 2010 katolisia, protestantteja ja uskonnottomia oli kutakin noin 30 % väestöstä. 60 vuoden aikana protestanttien suhteellinen osuus oli siis puolittunut ja katolisten määrä vähentynyt seitsemän prosenttiyksikköä, samalla kun uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien määrä oli noussut huomattavasti.[2]

Vuoden 2019 alussa Pew Research Center teki selvityksen, jossa tiedusteltiin täysi-ikäisten saksalaisten uskonnollista vakaumusta. Tämä ei välttämättä pidä yhtä sen kanssa, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan henkilö kuuluu. 33% vastaajista kertoi saaneensa protestanttisen kasvatuksen ja vakaumukseltaan protestantteja oli 28 %. Katolisen kasvatuksen saaneita oli 45 % ja katolilaisia 43 %.[2]

Protestanttisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan evankelinen kirkko (EKD) on maan suurin protestanttinen kirkko. Sen jäsenmäärä on kuitenkin ollut laskussa. Vuoden 2017 lopussa sillä oli 21 535 858 jäsentä. Edellisen vuoden aikana sen jäsenmäärä oli laskenut yli 386 000 hengellä eli 1,8%. Tätä selitettiin väestöpohjan muutoksella sekä sillä, että vuoden aikana kuoli noin 350 000 EKD:n jäsentä.[3]

EKD:n lisäksi Saksassa on muitakin protestanttisia yhteisöjä. Yksi näistä on luterilainen vapaakirkko nimeltään Itsenäinen evankelis-luterilainen kirkko (SELK), jolla oli vuoden 2016 lopussa 33 474 jäsentä, missä oli kasvua edellisvuoteen 283 henkeä. [3]

Islam[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Islam Saksassa
Kölnin keskusmoskeija

Islam on Saksan suurin ei-kristillinen uskonto. Vuonna 2020 Saksassa eli 5,5 miljoonaa muslimia eli lähes 7 prosenttia koko väestöstä.[4] Suurin yksittäinen ryhmä saksan muslimeista ovat Saksan turkkilaiset, joista suurin osa on 1960-80 -luvuilla maahanmuuttaneita tai heidän jälkeläisiään.

Vuonna 2020 Saksassa olin noin 2 800 moskeijaa[5] ja vuonna 2021 alkoi ensimmäinen saksalainen imaamikoulutus Osnabrückissa.


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Religionszugehörigkeiten 2021 fowid.de. Viitattu 17.12.2022. (saksaksi)
  2. a b c Berg, Antti: Tutkimuskeskus: Protestanttien osuus on laskenut roimasti Lutherin kotimaassa Saksassa Kotimaa24. 18.2.2019. Viitattu 16.9.2019.
  3. a b Pyykönen, Martti: Saksan evankelisen kirkon jäsenmäärä pudotuksessa Sanansaattaja. 3.8.2018. sley.fi. Viitattu 16.9.2019.
  4. Muslimische Einwanderung: Der Islam ist fast sieben Prozent von Deutschland Der Tagesspiegel Online. Viitattu 17.12.2022. (saksaksi)
  5. Moscheen in Deutschland: Schätzung 2020 Statista. Viitattu 17.12.2022. (saksaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]