Urheiluvuosi 2023
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Urheiluvuodet |
|---|
| 2013 • 2014 • 2015 • 2016 • 2017 • 2018 • 2019 • 2020 • 2021 • 2022 – 2023 – 2024 • 2025 • 2026 • 2027 • 2028 • 2029 • 2030 • 2031 • 2032 • 2033 |
| Vuodet |
| 2020 • 2021 • 2022 – 2023 – 2024 • 2025 • 2026 |
Urheiluvuosi 2023 käsittelee vuoden 2023 merkittäviä uutisia ja tapahtumia urheilussa.
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Talviuniversiadit 12.–22.1. Lake Placidissa, Yhdysvalloissa.[1] Menestyneimmät maat olivat 21 kultamitalia kerännyt Japani ja 12 kultaan yltänyt Etelä-Korea.[2]
Darts[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- PDC-liiton maailmanmestaruuskilpailut 15.12.2022–3.1.2023 Lontoossa, Isossa-Britanniassa.[3] Loppuottelussa Michael Smith voitti Michael van Gerwenin 7–4.[4]
Golf[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Masters-turnaus 6.–9.4. Augustassa. Espanjalainen Jon Rahm voitti neljän lyönnin erolla yhdysvaltalaisiin Brooks Koepkaan ja Phil Mickelsoniin.[5]
- PGA Championship 18.–21.5. Rochesterissa. Yhdysvaltalainen Brooks Koepka saavutti viidennen Major-voittonsa kahden lyönnin erolla norjalaiseen Viktor Hovlandiin ja maanmieheensä Scottie Scheffleriin.[6]
- Yhdysvaltain avoin turnaus 15.–18.6. Los Angelesissa. Yhdysvaltalainen Wyndham Clark saavutti ensimmäisen Major-voittonsa yhden lyönnin erolla pohjoisirlantilaiseen Rory McIlroyhin.[7]
Jalkapallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eurooppa-liigan loppuottelu 31.5. Budapestissa, Unkarissa. Espanjalainen Sevilla voitti italialaisen AS Roman rangaistuspotkukilpailussa maalein 4–1. Varsinaisen peliajan ja jatkoajan jälkeen tilanne oli 1–1. Sevilla voitti Eurooppa-liigan tai UEFA-cupin seitsemännen kerran.[8]
- Naisten Mestarien liigan loppuottelu 3.6. Eindhovenissa, Alankomaissa. Espanjalainen FC Barcelona voitti saksalaisen Wolfsburgin 3–2. Mestaruus oli Barcelonalle toinen.[9]
- Miesten Mestarien liigan loppuottelu 10.6. Istanbulissa, Turkissa. Englantilainen Manchester City voitti italialaisen Interin 1–0. Manchester City voitti Mestarien liigan ensimmäisen kerran.[10]
- Alle 21-vuotiaiden Euroopan-mestaruuskilpailut 21.6.–8.7. Georgiassa ja Romaniassa. Batumissa pelatussa loppuottelussa Englanti voitti Espanjan 1–0.[11]
Jääkiekko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Naisten maailmanmestaruuskilpailut 5.–16.4. Bramptonissa, Kanadassa. Yhdysvallat voitti loppuottelussa Kanadan 6–3. Hilary Knight teki loppuottelussa kolme maalia. Pronssiottelussa Tšekki voitti Sveitsin 3–2.[12]
- Miesten maailmanmestaruuskilpailut 12.–28.5. Tampereella, Suomessa ja Riiassa, Latviassa. Kanada voitti Tampereella pelatussa loppuottelussa Saksan 5–2. Pronssiottelussa Latvia voitti Yhdysvallat jatkoajalla 4–3 ja saavutti ensimmäisen MM-mitalinsa.[13][14]
- Nuorten maailmanmestaruuskilpailut 26.12.2022–5.1.2023 Halifaxissa ja Monctonissa, Kanadassa.[15] Loppuottelussa Kanada voitti Tšekin jatkoajalla maalein 3–2. Pronssiottelussa Yhdysvallat voitti Ruotsin jatkoajalla maalein 8–7.[16]
- NHL:n mestaruuden voitti Vegas Golden Knights, joka oli Stanley Cupin loppuotteluissa Florida Panthersia parempi otteluvoitoin 4–1. Mestaruus oli seuran ensimmäinen, ja se pelasi NHL:ssä vasta kuudennen kautensa. Pudotuspelien arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin Jonathan Marchessault.[17]
Jääpallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miesten maailmanmestaruuskilpailut 28.3.–2.4. Växjössä, Ruotsissa. MM-kilpailujen A-sarja oli pelattu edellisen kerran vuonna 2019, ja tuolloin mestaruuden voittanut Venäjä ei ollut nyt mukana. Isäntämaa Ruotsi voitti loppuottelussa Suomen maalein 3–1. Pronssia sai Norja.[18][19]
- Naisten maailmanmestaruuskilpailut 29.–31.3. Växjössä, Ruotsissa. Loppuottelussa Ruotsi voitti Suomen maalein 15–0. Pronssia sai Yhdysvallat.[18][20]
Koripallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miesten maailmanmestaruuskilpailut 25.8 – 10.9. Filippiineillä, Indonesiassa ja Japanissa.[21] Loppuottelu pelattiin Eurooppalaisten joukkueiden kesken. Dennis Schröderin johtama Saksan joukkue voitti maailmanmestaruuden historian ensimmäistä kertaa.[22] Yhdysvaltain joukkue jäi toista kertaa peräkkäin ilman MM-mitalia häviten pronssiottelussa Kanadan joukkueelle.[23]
Käsipallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miesten maailmanmestaruuskilpailut 11.–29.1. Ruotsissa ja Puolassa.[24] Tanska voitti kolmannen peräkkäisen maailmanmestaruuden voittamalla Tukholmassa pelatussa loppuottelussa Ranskan maalein 34–29.[25] Pronssiottelussa Espanja voitti Ruotsin maalein 39–36.[26] Turnauksen maalintekijätilaston ykkönen oli 60 maalia tehnyt Tanskan Mathias Gidsel,[25] joka palkittiin myös turnauksen arvokkaimpana pelaajana.[27]
Lentopallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miesten Euroopan-mestaruuskilpailut 28.8 – 16.9. Bulgariassa, Israelissa, Italiassa ja Pohjois-Makedoniassa.[28] Puola voitti historiansa toisen Euroopan-mestaruuden.[29] Hallitseva Euroopan- ja maailmanmestari Italia hävisi loppuottelun ja jäi hopealle.[30]
Pikaluistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Euroopan-mestaruuskilpailut 6.–8.1. Hamarissa, Norjassa. Yleisluistelun mestarit olivat Alankomaiden Patrick Roest ja Antoinette Rijpma-de Jong, ja sprintterien mestaruudet menivät saman maan Merijn Scheperkampille ja Jutta Leerdamille.[31] Alankomaat vei 12 mitalista seitsemän.[32]
Pohjoismaiset hiihtolajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tour de Ski 31.12.2022–8.1.2023 Sveitsissä, Saksassa ja Italiassa.[33] Miesten kiertueen voitti Norjan Johannes Høsflot Klæbo ja naisten kiertueen Ruotsin Frida Karlsson.[34][35]
- Keski-Euroopan mäkiviikko 28.12.2022–6.1.2023 Saksassa ja Itävallassa.[36] Kokonaiskilpailun voitti Norjan Halvor Egner Granerud, toiseksi sijoittui Puolan Dawid Kubacki ja kolmas oli Slovenian Anže Lanišek. Granerud voitti kolme osakilpailua, ja Innsbruckin osakilpailun voitti Kubacki.[37]
Pyöräily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Italian ympäriajo 6.–28.5. Kilpailun voitti slovenialainen Primož Roglič 14 sekunnin erolla britti Geraint Thomasiin ja 1.15 minuutin erolla portugalilaiseen João Almeidaan.[38]
- Giro Donne 30.6.–9.7. Kilpailun voitti neljännen kerran urallaan alankomaalainen Annemiek van Vleuten 3.56 minuutin erolla ranskalaiseen Juliette Labousiin ja 4.23 minuutin erolla italialaiseen Gaia Realiniin.[39]
Taitoluistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmanmestaruuskilpailut 22.–26.3. Saitamassa, Japanissa. Henkilökohtaiset mestaruudet menivät Japanin Shōma Unolle ja Kaori Sakamotolle, joille molemmille mestaruus oli toinen perättäinen.[40][41] Pariluistelun mestarit olivat japanilaiset Riku Miura ja Ryuichi Kihara, ja jäätanssin parhaat olivat yhdysvaltalaiset Madison Chock ja Evan Bates.[42][43]
- Euroopan-mestaruuskilpailut 25.–29.1. Espoossa, Suomessa. Miesten mestaruuden voitti ranskalainen Adam Siao Him Fa, naisten mestaruuden georgialainen Anastasiia Gubanova, pariluistelun italialaispari Sara Conti / Niccolò Macii sekä jäätanssin italialaiset Charlène Guignard ja Marco Fabbri.[44][45][46][47]
Tennis[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Australian avoin turnaus 16.–29.1. Melbournessa, Australiassa. Miesten kaksinpelin loppuottelussa serbialainen Novak Đoković voitti kreikkalaisen Stéfanos Tsitsipásin 3–0 ja saavutti kymmenennen Australian-mestaruutensa.[48] Naisten loppuottelussa valkovenäläinen Aryna Sabalenka voitti kazakstanilaisen Jelena Rybakinan 2–1.[49]
- Ranskan avoin turnaus 28.5.–11.6. Pariisissa, Ranskassa. Miesten kaksinpelin loppuottelussa Novak Đoković voitti norjalaisen Casper Ruudin 3–0 ja saavutti kolmannen Ranskan-mestaruutensa. Hän nousi 23. voitollaan yksin kärkeen miesten kaksinpelin Grand slam -mestaruuksien tilastossa.[50] Naisten loppuottelussa puolalainen Iga Świątek saavutti uransa neljännen Grand Slam -mestaruuden voittamalla tšekkiläisen Karolína Muchován 2–1.[51]
- Wimbledonin turnaus 3.–16.7. Miesten kaksinpelin loppuottelussa 20-vuotias espanjalainen Carlos Alcaraz voitti neljä edellistä ja yhteensä seitsemän Wimbledon-mestaruutta voittaneen Novak Đokovićin erin 3–2.[52] Naisten kaksinpelin loppuottelussa sijoittamaton tšekki Markéta Vondroušová voitti tunisialaisen Ons Jabeurin erin 2–0.[53]
- Yhdysvaltain avoin tennisturnaus 28.8 – 10.9. Queensissä, New Yorkissa.[54] Serbian Novak Đoković voitti uransa 24. grand slam turnauksen voitettuaan loppuottelussa Daniil Medvedevin.[55] Naisten turnauksen voitti urallaan ensimmäistä kertaa 19-vuotias Coco Gauff.[56]
Yleisurheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmanmestaruuskilpailut 19.–27.8. Budapestissä, Unkarissa. Kilpailut olivat järjestyksessään 19. yleisurheilun MM-kilpailut. Kilpailupaikkana toimi Kansallinen yleisurheilukeskus.[57]
- Sisäratojen Euroopan-mestaruuskilpailut 2.–5.3. Istanbulissa, Turkissa.[58]
- Alle 23-vuotiaiden Euroopan-mestaruuskilpailut 13.–16.7. Espoossa, Suomessa. Iso-Britannia oli mitalitilaston ykkönen seitsemällä kultamitalilla.[59]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ FISU World University Games 2023 Winter World University Games. Viitattu 30.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Lake Placid 2023 Medal Table Inside the Games. Viitattu 30.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Prize money breakdown for the 2023 PDC World Darts Championship with £2.500.000 on offer Darts News. 29.12.2022. Viitattu 31.12.2022.
- ↑ Taipale, Juuso: Dartsin MM-finaalissa nähtiin uskomaton suoritus – uusi mestari kuittaa poskettoman rahapotin Iltalehti. 4.1.2023. Viitattu 15.1.2023.
- ↑ Niemeläinen, Jonne: Jon Rahm nousi Mastersin voittoon – kipusi takaisin golfin maailmanlistan kärkeen ja kuittasi kolmen miljoonan palkintopotin 10.4.2023. Yle. Viitattu 7.7.2023.
- ↑ Kuivasaari, Marko: Brooks Koepka piti sanansa, ja nousi major-voittonsa myötä kahden legendan rinnalle Golfpiste. 22.5.2023. Viitattu 7.7.2023.
- ↑ Kuivasaari, Marko: Jättiyllättäjä vei U.S. Openin voiton Rory McIlroyn nenän edestä Golfpiste. 19.6.2023. Viitattu 7.7.2023.
- ↑ Rein, Pasi: Sevilla jatkoi voittosarjaansa Eurooppa-liigan finaalissa Helsingin Sanomat. 1.6.2023. Viitattu 7.7.2023.
- ↑ Barcelona nousi pinteestä, ruotsalaisen Rolfön osuma siivitti voitonjuhlat 35 000 katsojan edessä Keski-Uusimaa. 3.6.2023. Viitattu 7.7.2023.
- ↑ Virtanen, Ari: Manchester City voitti viimein Mestarien liigan – samalla varmistui harvinainen tripla Aamulehti. 11.6.2023. Viitattu 7.7.2023.
- ↑ Isokoski, Riku: Englanti voitti EM-kultaa jalkapallossa – Finaalissa käsittämätön loppuhuipennus Iltalehti. 8.7.2023. Viitattu 19.7.2023.
- ↑ Yhdysvallat käänsi jääkiekon naisten MM-finaalin päätöserässä ja juhli kultaa arkkivihollistaan vastaan 19.4.2023. Yle. Viitattu 7.7.2023.
- ↑ Moilanen, Mika: Kanada juhlii jääkiekon MM-kultaa – Saksa kaatui 5–2 Helsingin Sanomat. 28.5.2023. Viitattu 7.7.2023.
- ↑ Arkko, Simo: Latvia voitti historiallisen MM-pronssin! Presidentti ilakoi Tampereen areenassa, faneilla herkkä hetki 28.5.2023. Yle. Viitattu 7.7.2023.
- ↑ Groups for 2023 World Juniors 17.8.2022. IIHF. Viitattu 31.12.2022.
- ↑ Tshekki taipui nuorten MM-finaalissa vasta jatkoajalla – Dylan Guenther Kanadan sankari 6.1.2023. Yle. Viitattu 15.1.2023.
- ↑ Lapintie, Lassi; Häyrinen, Raiko & Waterkotte, Lenka: Vegas Golden Knights vei Stanley Cupin jo kuudennella kaudellaan – Aleksander Barkov joutui pettymään Etelä-Suomen Sanomat. 14.6.2023. Viitattu 7.7.2023.
- ↑ a b Ruotsi syötti katkeraa kalkkia Suomelle kahdessa MM-finaalissa – naisille ruma 0-15-tappio! Mtvuutiset.fi. 2.4.2023. Mtv. Viitattu 5.4.2024.
- ↑ FIB 2023 World Championship Men Group A Federation of International Bandy. Viitattu 5.4.2024.
- ↑ FIB 2023 World Championship Women Federation of International Bandy. Viitattu 5.4.2024.
- ↑ Celebrate, Recycle and Play with the three Host Countries of the FIBA Basketball World Cup 2023 Fiba.basketball. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Saksa valloitti koripallon maailmanmestaruuden: Kultamitali tulee myös Suomeen iltalehti.fi. Viitattu 2.10.2023.
- ↑ Yhdysvallat nousi kyseenalaisesti koripallon MM-pronssitaistoon Yle.fi. Viitattu 2.10.2023.
- ↑ Sankar, Vimal: Denmark seeking title defence at IHF World Championship in Poland and Sweden Inside the Games. 10.1.2023. Viitattu 31.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Holopainen, Pekka: Tanska teki hurjaa käsipallohistoriaa Ilta-Sanomat. 29.1.2023. Viitattu 31.1.2023.
- ↑ Historic Third-Place Match: Spain Destroys Host Sweden`s Bronze Medal Dream Handball World. 29.1.2023. Viitattu 31.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Danish MVP Mathias Gidsel: "I`m Just a Boy Who Loves to Play Handball" Handball World. 31.1.2023. Viitattu 31.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Lentopallon miesten EM-kisat 2023: Suomen joukkue, otteluohjelma, tulokset lentopallo.info. Viitattu 2.10.2023.
- ↑ Poland claim EuroVolley crown eurovolley.cev.eu. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Hallitseva Euroopan ja maailmanmestari joutui nöyrtymään Puolan edessä Yle.fi. Viitattu 2.10.2023.
- ↑ ISU European Speed Skating Championships: Standings ISU. Viitattu 11.1.2023.
- ↑ Dutch dominate speed skating, take all four European titles DutchNews.nl. 9.1.2023. Viitattu 11.1.2023.
- ↑ Tour de Ski 2022-2023 Etusuora. Viitattu 31.12.2022.
- ↑ Sippola, Joel & Arffman, Laura: Johannes Kläbo teki täydellisen suorituksen – joutuu silti luopumaan palkinnoistaan: ”Olen allerginen” 8.1.2023. Yle. Viitattu 15.1.2023.
- ↑ Sippola, Joel, ym.: Tour de Skin voittanut Frida Karlsson romahti maalissa täysin – Kerttu Niskanen nousi kakkoseksi jännitysnäytelmässä 8.1.2023. Yle. Viitattu 15.1.2023.
- ↑ Tässä on Suomen joukkue Keski-Euroopan mäkiviikolle Sportti.com. 21.12.2022. Viitattu 31.12.2022.
- ↑ Keski-Euroopan mäkiviikko oli norjalaishyppääjän näytös – suomalaiset jäivät päätöspäivänä sivurooliin 6.1.2023. Mtv. Viitattu 7.1.2023.
- ↑ 2023 Giro d'Italia BikeRaceInfo. Viitattu 12.7.2023. (englanniksi)
- ↑ 2023»34thGiro d'Italia Internazionale Femminile(2.WWT) ProCyclingStats. Viitattu 12.7.2023. (englanniksi)
- ↑ Shoma Uno of Japan repeats as world figure skating champion AP News. 25.3.2023. Viitattu 19.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Janna Jyrkinen MM-kilpailuissa sijalle 21 Skating Finland. 24.3.2023. Suomen Taitoluisteluliitto. Viitattu 19.4.2023.
- ↑ Burke, Patrick: Miura and Kihara earn first World Figure Skating Championships golds on home ice in Saitama Inside the Games. 23.3.2023. Viitattu 19.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Juulia Turkkila ja Matthias Versluis sijalle 9 MM-jäillä Japanissa Skating Finland. 25.3.2023. Suomen Taitoluisteluliitto. Viitattu 19.4.2023.
- ↑ Valtter Virtanen upeasti EM-kilpailujen 14:s Espoossa Skating Finland. 27.1.2023. Suomen Taitoluisteluliitto. Viitattu 31.1.2023.
- ↑ Janna Jyrkinen EM-kilpailuissa seitsemänneksi Skating Finland. 28.1.2023. Suomen Taitoluisteluliitto. Viitattu 31.1.2023.
- ↑ Janna Jyrkinen kahdeksas taitoluistelun EM-kilpailujen lyhytohjelmassa Skating Finland. 26.1.2023. Suomen Taitoluisteluliitto. Viitattu 31.1.2023.
- ↑ Hirvonen, Hinni & Hyyppä, Emma: Juulia Turkkila ja Matthias Versluis nappasivat harvinaisen EM-mitalin kotiyleisön edessä! Uskomaton esitys sai Ylen selostamon kyynelehtimään 28.1.2023. Yle. Viitattu 31.1.2023.
- ↑ Porvari, Riku: Novak Djokovic nousi Rafael Nadalin rinnalle Australian avoimissa – ”Yksi haastavimmista turnauksista, jossa olen pelannut” 29.1.2023. Yle. Viitattu 30.1.2023.
- ↑ Porvari, Riku: Arina Sabalenka voitti uransa ensimmäisen grand slam -turnauksen Australiassa – Venäjän hyökkäyssota velloi myös tennisfinaalin päällä 28.1.2023. Yle. Viitattu 30.1.2023.
- ↑ Novak Djokovic voitti Ranskan avoimet ja nousi kaikkien aikojen grand slam -voittajaksi Helsingin Sanomat. 11.6.2023. Viitattu 7.7.2023.
- ↑ Forsberg, Paavo: Loukkaantumiset selättänyt yllätyshaastaja pakotti mestarin kolmanteen erään – Iga Swiatek nousi lopulta Ranskan avointen voittoon 10.6.2023. Yle. Viitattu 7.7.2023.
- ↑ Carlos Alcaraz teki sen – Novak Djokovic kaatui liki viisituntisessa trillerissä Ilta-Sanomat. 16.7.2022. Viitattu 19.7.2023.
- ↑ Leinonen, Otto: Jättipaukku! Wimbledonissa historian tatuoiduin mestari Iltalehti. 15.7.2022. Viitattu 19.7.2023.
- ↑ On site usopen.org. Viitattu 11.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Djokovic punnersi ennätykselliseen voittoon Yhdysvaltain avoimissa is.fi. Viitattu 2.10.2023.
- ↑ Coco Gauff, 19, voitti Yhdysvaltain avoimet – nettosi huimat rahat is.fi. 9.9.2023. Viitattu 2.10.2023.
- ↑ New design: Budapest's second national stadium stadiumdb.com. Viitattu 2.10.2023.
- ↑ One month to go until the European Athletics Indoor Championships in Istanbul 2.2.2023. European Athletics. Viitattu 19.7.2023.
- ↑ Henderson, Jason: Britain tops Euro U23 Champs medals table Athletics Weekly. 17.7.2023. Viitattu 19.7.2023. (englanniksi)