Unissakävely
Sivulta puuttuu 
Unissakävely (somnambulismi) tarkoittaa kävelemistä tai muiden valvetilaan kuuluvien toimien tekemistä tietämättään unitilassa. Unissakävely kuuluu NREM-unen aikaisiin poikkeaviin tapahtumiin eli parasomnioihin. Muita parasomnioita ovat esimerkiksi hampaiden narskuttelu, yökastelu sekä levottomat jalat.[1] Unissakävelijällä on silmät auki, mutta ei ole tietoinen toimistaan.
Unissakävelijöitä on 1–15 prosenttia väestöstä, ja yleensä kävely alkaa 4–8 vuoden iässä.[1] Unissakävely on yleistä nuoressa lapsuusiässä ja se saattaa usein liittyä painajaisiin. Lapsista jopa neljännes saattaa kävellä unissaan, mutta kävely vähenee iän myötä, niin että aikuisista enintään pari prosenttia harrastaa yöllistä kävelyä.[2] Lasten unissakävelyn taustalla ei yleensä ole psyykkisiä häiriöitä, mutta aikuisilla siihen voi liittyä psyykkisiä ongelmia ja myös täysin terveillä aikuisilla voi väsyneenä esiintyä unissakävelyä.[2] Unissakävely ei siis ole sairaus, eikä se ole merkki mielenterveysongelmista mutta aikuisen kannattaa kuitenkin kääntyä lääkärin puoleen, jotta mahdolliset elimelliset sairaudet voidaan sulkea pois. Unissakävely voi joskus johtua korkeasta kuumeesta.[3] Aikuiset unissakävelijät ovat yleensä kävelleet unissaan myös lapsena. Unissakävely on usein perinnöllistä.[2]
Unissakävelijä ei yleensä muista unissakävelyään jälkeenpäin.[2] Jos ensikertalainen unissakävelijä herää kesken kävelynsä, hän voi ihmetellä, kun löytää itsensä sängyn sijaan jostain väärästä paikasta, miten sinne päätyi.[3]
Eräs tunnetuimmista suomalaisista fiktiivisistä unissakävelijöistä lienee Herra Hakkarainen, joka seikkailee monissa Mauri Kunnaksen kirjoissa.
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Terveyskirjasto
- ↑ a b c d Lasten unissakävely yllättävän yleistä. Helsingin Sanomat 23.9.2001
- ↑ a b MTV3 Unissakävely
