Tuula Källström-Nikkonen

Tuula Källström-Nikkonen (o.s. Källström, 20. syyskuuta 1944 Kiikka) on suomalainen balettitanssija, repetiittori ja koreografi. Hän syntyi vanhempiensa evakkomatkalla Kiikassa ja asettui sen jälkeen perheensä kanssa Helsinkiin. Hän avioitui vuonna 1969 oopperalaulaja Harri Nikkosen kanssa. Källström-Nikkonen aloitti balettiopinnot 6-vuotiaana Suomen Kansallisoopperan balettikoulussa opettajinaan Alexander Saxelin, Iris Salin sekä myöhemmin Marita Ståhlberg, Sonja Tammela sekä pedagogivierailijoita Neuvostoliitosta. 16-vuotiaana hän sai oppilassopimuskiinnityksen ja pian sen jälkeen vakituisen tanssijasopimuksen Suomen Kansallisbalettiin.

Källström-Nikkonen teki urallaan erityisesti karakterirooleja, koomisia tehtäviä sekä voimakkaita sensuelleja naisrooleja, kuten Bianca baletissa Otello, äiti baletissa Tumma, herttarouva baletissa Korttipeli, Velma musikaalissa West Side Story sekä kurtisaani baletissa Spartacus. Lisäksi hänellä on ollut tehtäviä Joutsenlammessa, Coppeliassa, Etudessa, Prinsessa Ruususessa, Esmeraldassa, Gisellessä sekä monissa muissa klassikkoteoksissa.

1970- ja 1980-luvuilla Källström-Nikkonen teki useita koreografioita, kuten Uni (1970) säveltäjä Einar Englundin musiikkiin, Me kaksi Erkki Melartinin musiikkiin, Kadonneen miehen päiväkirja (1975) Leoš Janáčekin musiikkiin sekä Ruma ankanpoikanen (1984) Tauno Marttisen musiikkiin.

Vuonna 1971 Källström-Nikkonen siirtyi Suomen Kansallisbaletin repetiittoriksi ja jäi sieltä eläkkeelle vuonna 1987.

Lähteet

• Palin, Liisa & Tuohimaa, Merja: Illuusio näyttämöllä – Baletin lumo ja todellisuus. Jyväskylä: Docendo, 2018. ISBN 9789522915078.
• Encore – Suomen kansallisoopperan ja -baletin esitystietokanta