Tuovilanlahti
Tuovilanlahti on Kuopiossa entisen Maaningan kunnan alueella sijaitseva kylä ja saman niminen Maaninkajärven lahti. Kylän postinumero on 71775 ja asukasluku vuonna 2019 noin 250[1].
Tuovilanlahden kylätaajama on rakentunut Korkeakoskenjoen alajuoksulle muodostuneeseen laaksoon ja Maaninkajärven pitkänkapean Tuovilanlahden poukamaan.[2] Kylä sijaitsee Sinisen tien tuntumassa lähellä Pielaveden kunnanrajaa vesireitin ja maantien ristyskohdassa.[3] Seutu kuuluu valtakunnallisesti merkittävään Maaninkajärven maisema-alueeseen.[4]
Myös kylän rakennettu ympäristö on arvioitu valtakunnallisesti merkittäväksi.[5] Tähän kuuluvat maanviljelysmaisemien ympäröimä kylä, sen kauppa- ja liikerakennukset sekä piensatama. Useita sen perinteisiä rakennuksia on kunnostettu esittelemään kylän historiaa.[6] Järvimaisemien lisäksi kylän luonnonnähtävyyksiin kuuluvat esimerkiksi Korkeakoski, Pirunpesä ja Mustalähde [5] sekä lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluvat Patalahti, Patajoki ja Patajärvi.[7] Pitkäjänteinen kylätoiminta ja matkailun kehittäminen toivat Tuovilanlahdelle Pohjois-Savon kylät ry ja Pohjois-Savon Liiton Vuoden Kylä -palkinnon ja kunniakirjan Valtakunnallisessa Vuodet Kylä-kilpailussa vuonna 2019.[8][9][1]
Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vielä 1900-luvulla uhrilähteenä toimineen Mustanlähteen halkaisija on noin 20 metriä. Lähde sijaitsee Tuovilanlahden kylässä pienen supan pohjalla. Vesi pulppuaa useista kohdista hiesupohjaiseen altaaseen, josta lähtee kohti lahtea voimakasvirtainen puro, jonka virta on riittänyt pyörittämään myllyä. [10][11]
Tuovilanlahden rakennettuun kulttuuriperintöön kuuluvat Tuovilanlahden koulut sijaitsevat Korkeakoskentien varrella hiukan ulompana kylän ytimestä. Vuonna 1893 rakennettu alakansakoulu ja sen viereen samaan pihapiiriin 1915 rakennettu jugendvaikutteinen kansakoulun yläluokkia palvellut koulu olivat koulutoimen palveluksessa yhtämittaisesti 119 vuotta ennen siirtymistään matkailukäyttöön vuonna 2012. Korkeakosken ja sen luonnonsuojelualueiden maastossa kiertelevä luontopolku Kanjonin kierros siirtyy koulujen vaiheilla paluumatkaa varten päällystetylle Korkeakoskentielle.[12]
Vanhaan rakennuskantaan kuuluu myös Kalapuron museotila, jonka muodostavat vanhakantaisena säilynyt maalaistalon pihapiiri rakennuksineen. Talosta ja sen asukkaista on paljon 1920-30-luvuilla otettuja valokuvia, joita otti kansakoululla joitakin vuosia opettanut ja sittemmin kylässä usein vieraillut kielitieteilijä Ahti Rytkönen savonmurretta kartoittaneen sanastotyön ja kansaperinteen tallentamistyönsä yhteydessä. Samassa yhdeydessä Rytkönen tallensi myös muita kyläläisiä työnsä äärellä ja näkymiä eri puolilta kylää. [13][14][15]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Oili Forsberg: Maaningan arkeologinen inventointi. , 2002. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kuopionseudun kulttuuriympäristö seutukunnan vahvuudeksi. Kulttuuriympäristöselvitys Kuopion seudun maakuntakaavaa varten. Pohjois-Savon liitto, 2006. ISBN ISBN 952-5188-61-2. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- TKH = Tuovilanlahden kylän historiaa, Tuovilanlahden historiapiiri, Kuopion liikekirjapaino 1989. ISBN 952-90076-7-2.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Tuovilanlahdelle kunniamaininta Kauhavalla Pohjois-Savon Kylät ry. Viitattu 28.1.2021.
- ↑ Kylän sijainti vesistön suhteen Paikkatietoikkuna kartta.paikkatietoikkuna.fi. Viitattu 4.2.2021. .
- ↑ Pielaveden rajan sijainti Paikkatietoikkuna kartta.paikkatietoikkuna.fi. Viitattu 4.2.2021.
- ↑ 81. Maaninkajärven ja Onkiveden kulttuurimaisemat, s. 2. Osa laajempaa teosta. Ympäristöministeriö. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b RKY ι Kohdetiedot www.rky.fi. Viitattu 28.1.2021.
- ↑ Suomen Kylät ry: Tuovilanlahti kutsuu viihtymään ja tarjoaa elämyksiä Suomen Kylät ry. 1.7.2019. Arkistoitu 2.2.2021. Viitattu 28.1.2021.
- ↑ Kulttuuriympäristöselvitys 2006, s. 132
- ↑ Tuovilanlahti on Pohjois-Savon vuoden kylä Yle Uutiset. Viitattu 28.1.2021.
- ↑ Tuovilanlahti on Pohjois-Savon Vuoden kylä 2019 - Pohjois-Savon liitto – Regional Council of Pohjois-Savo www.pohjois-savo.fi. Arkistoitu 17.6.2019. Viitattu 4.2.2021.
- ↑ Arkeologiainventointi 2002, s. 64.
- ↑ Kuopion seudun kulttuuriympäristö seutukunnan vahvuudeksi, s. 132. Kulttuuriympäristöselvitys Kuopion seudun maakuntakaavaa varten. Pohjois-Savon liitto, 2006. ISBN ISBN 952-5188-61-2. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Wanha Tietola - Pihaleirintäalue, kotileipomo & kahvila, Koulumuseo www.wanhatietola.fi. Viitattu 28.1.2021.
- ↑ TKH, s. 161.
- ↑ Kekristä jouluun www.jyu.fi. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 4.2.2021.
- ↑ Ahti Rytkönen ja savupirttien kansa Museovirasto. Viitattu 4.2.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kokoelma Ahti Rytkösen ottamia valokuvia 1920-30 -lukujen Tuovilanlahdesta Finna-palvelussa
- Tuovilanlahden kylän verkkosivut (Arkistoitu – Internet Archive)