Tummaraunioinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tummaraunioinen
Alalaji kalliotummaraunioinen.
Alalaji kalliotummaraunioinen.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Sanikkaiset Pteridophyta
Alakaari: Saniaiset Pteridophytina
Luokka: Pteridopsida
Lahko: Polypodiales
Heimo: Raunioiskasvit Aspleniaceae
Suku: Raunioiset Asplenium
Laji: trichomanes
Kaksiosainen nimi
Asplenium trichomanes
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Tummaraunioinen Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tummaraunioinen Commonsissa

Tummaraunioinen (Asplenium trichomanes) on hyvin laajalle maapallolla levinnyt kallioilla kasvava saniainen.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tummaraunioisen itiöpesäkkeistöjä.

Tummaraunioisen maavarsi on lyhyt ja tummasuomuinen. 10–30 cm korkeat lehdet kasvavat yleensä pieninä, tiheinä tuppaina. Lehden ruoti on mustanruskea ja noin neljäsosa lehtilavan pituudesta. Lapa on muodoltaan tasasoukka ja parilehdykkäinen, lavan keskiranka on mustanruskea ja kapealti vaalean siipipalteinen. Lehdykät ovat tummanvihreitä, pyöreähköjä tai pitkulaisia, tylppiä, ehyt- tai hammaslaitaisia. Kapeanpuikeat tai tasasoukat itiöpesäkeryhmät sijaitsevat lehtilavan alapinnalla lehtisuonten sivussa. Itiöpesäkkeet ovat katesuomuisia. Tummaraunioisen itiöt kypsyvät Suomessa heinä-elokuussa.[1]

Suomessa tummaraunioisesta esiintyy kahta alalajia, jotka erottuvat toisistaan lehdyköitten muodon osalta. Nimialalaji kalliotummaraunioisen (ssp. trichomanes) lehdykät ovat harvassa, pyöreähköjä ja selvästi hammaslaitaisia. Kalkkitummaraunioisen (ssp. quadrivalens) lehdykät ovat tiheässä, pitkulaisia ja melkein ehytlaitaisia.[1] Ruotsissa tavataan edellisten lisäksi alalajia ssp. inexpectans.[2]

Tummaraunioinen muistuttaa paljon viherraunioista (A. viride) sekä varsinkin harvinaista serpentiiniraunioista (A. adulterinum).[2] Alalajeista kalliotummaraunioinen voi risteytyä varsin erinäköisen lähilajin liuskaraunioisen (A. septentrionale) kanssa.[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tummaraunioista tavataan Euroopassa Portugalista Bulgariaan, Romaniaan Puolaan, Baltian maihin ja Luoteis-Venäjälle saakka. Pohjoisessa lajia kasvaa Fennoskandian keskiosiin asti. Sitä tavataan myös Krimin niemimaalla ja Kaukasuksen alueella. Levinneisyysalue ulottuu Euroopasta edelleen Marokkoon, Algeriaan, Tunisiaan ja Turkkiin, Erillisinä esiintyminä on muun muassa Keski-Aasiassa ja Kiinassa. Pohjois-Amerikassa tummaraunioista tavataan pääasiassa mantereen keski-, itä- ja lounaisosissa ja sieltä edelleen Meksikoon. Etelä-Amerikassa levinneisyysalue ulottuu hyvin pitkälle Andeja pitkin etelään. Laji on levinnyt myös eteläiselle pallonpuolikolle esimerkiksi Etelä-Afrikkaan, Uuteen-Seelantiin ja Australiaan.[2][3]

Suomessa tummaraunioista kasvaa lähinnä maan etelä- ja itäosissa. Keski-Suomen pohjoispuolella lajista on vain muutama havainto Rovaniemeltä.[4][5] Alalajeista Suomessa on vallitseva kalliotummaraunioinen, jota tavataan koko esiintymisalueella. Kalkkitummaraunioista tavataan lähinnä maan etelä- ja lounaisosissa.[1]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tummaraunioinen kasvaa erilaisilla kallioilla. Alalajeista kalliotummaraunioinen viihtyy varjoisissa kallionraoissa, kalkkitummaraunioinen kalkkikallioilla.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuopion katoava kasvimaailma. Toim. Renvall, Pertti & Fagerstén, Reino & Knuutinen, Jorma & Vainio, Outi. Kuopion luonnontieteellisen museon julkaisuja 6. Kuopion luonnontieteellinen museo, Kuopio 2002.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Vantaan luonto: Kasvit. Toim. Ranta, Pertti & Siitonen, Mikko. Vantaan kaupunki, Vantaa 1996.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Retkeilykasvio 1998, s. 55–56.
  2. a b c Den virtuella floran: Svartbräken (myös levinneisyyskartat) (ruots.) Viitattu 9.10.2011.
  3. Vantaan luonto: kasvit 1996, s. 108.
  4. Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Tummaraunioisen levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 9.10.2011.
  5. Kuopion katoava kasvimaailma 2002, s. 90.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]