Toinen Intian–Pakistanin sota

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Toinen Intian–Pakistanin sota
Osa Kashmirin konfliktia
Päivämäärä:

elo–syyskuu 1965

Paikka:

Kashmir

Lopputulos:

Taškentin julistus

Vaikutukset:

YK:n tulitauko

Osapuolet

Intia

Pakistanin lippu Pakistan

Komentajat

Intian lippu Sarvepalli Radhakrishnan
Intian lippu Lal Bahadur Shastri
Intian lippu Joyanto Nath Chaudhuri
Intian lippu Harbaksh Singh
Intian lippu Arjan Singh
Intian lippu Gurbux Singh

Pakistanin lippu Mohammad Ajub Khan
Pakistanin lippu Muhammad Musa
Pakistanin lippu Syed Mohammad Ahsan
Pakistanin lippu Nur Khan
Pakistanin lippu Tikka Khan
Pakistanin lippu Akhtar Hussain Malik
Pakistanin lippu Iftikhar Janjua
Pakistanin lippu Abdul Ali Malik

Vahvuudet

700 000 sotilasta[1]
720 panssarivaunua[2]
628 tykistöä[3]

260 000[4] sotilasta
150 lentokonetta
756[5] panssarivaunua
552[6]tykistöä

Tappiot

3 000[7]sotilasta
175 panssarivaunua [8]
60–75 lentokonetta [9]

3 800[10] sotilasta
20[11]lentokonetta
200 [12] panssarivaunua

Toinen Intian–Pakistanin sota (toinen Kashmirin sota) käytiin elokuun ja syyskuun välisenä aikana vuonna 1965. Maat olivat sotineet Kashmirin hallinnosta jo vuonna 1947. Ensimmäisen sodan aselepolinjaa vartioivat YK:n tarkkailijat – vuoden 1965 levottomuuksien yltyessä tarkkailijoiden määrä kaksinkertaistettiin.[13]

Intian sotavoimat olivat juuri kuluttaneet voimiaan Kiinan vastaisessa sodassa. Pakistan kantoi kaunaa edellisen sodan lopputuloksesta, jossa merkittäviä osia Kashmirista oli jäänyt Intialle. Se solutti omia joukkojaan Jammu ja Kashmirin osavaltioon, ja tuki avoimesti paikallisia muslimisissiliikkeitä. Tarkoitusta varten Pakistan koulutti 40 000 miehen armeijaa.

Avoimet sotatoimet alkoivat 15. elokuuta 1965, kun Intian joukot ylittivät aselepolinjan. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto ilmoittivat pysyvänsä erossa kriisistä ja lopettavansa aseiden toimittamisen osapuolille, ja painostivat YK:ta neuvottelemaan pikaisesti aselevosta. Kiina ilmaisi kiinnostuksensa ja tarjosi aseapua Pakistanille.[14]

Sota päättyi rauhansopimukseen, jonka välittäjänä toimi Neuvostoliiton Aleksei Kosygin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Page 15 Official History. Times of India. Viitattu 15 Joulukuuta 2011.
  2. Page 15 Official History. Times of India. Viitattu 15 joulukuuta 2011.
  3. SIngh, Lt.Gen Harbaksh (1991). War Despatches. New Delhi: Lancer International, 7. ISBN 81-7062-117-8. 
  4. SIngh, Lt.Gen Harbaksh (1991). War Despatches. New Delhi: Lancer International, 7. ISBN 81-7062-117-8. 
  5. SIngh, Lt.Gen Harbaksh (1991). War Despatches. New Delhi: Lancer International, 7. ISBN 81-7062-117-8. 
  6. SIngh, Lt.Gen Harbaksh (1991). War Despatches. New Delhi: Lancer International, 7. ISBN 81-7062-117-8. 
  7. Thomas M. Leonard (2006). Encyclopedia of the developing world. Taylor & Francis, 806–. ISBN 9780415976633. Viitattu 15 joulukuuta 2011. 
  8. Thomas M. Leonard (2006). Encyclopedia of the developing world. Taylor & Francis, 806–. ISBN 9780415976633. Viitattu 15 joulukuuta 2011. 
  9. Thomas M. Leonard (2006). Encyclopedia of the developing world. Taylor & Francis, 806–. ISBN 9780415976633. Viitattu 15 joulukuuta 2011. 
  10. Thomas M. Leonard (2006). Encyclopedia of the developing world. Taylor & Francis, 806–. ISBN 9780415976633. Viitattu 15 joulukuuta 2011. 
  11. Thomas M. Leonard (2006). Encyclopedia of the developing world. Taylor & Francis, 806–. ISBN 9780415976633. Viitattu 15 joulukuuta 2011. 
  12. Thomas M. Leonard (2006). Encyclopedia of the developing world. Taylor & Francis, 806–. ISBN 9780415976633. Viitattu 15 joulukuuta 2011. 
  13. Rauhanturvaaja
  14. Story of Pakistan
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.