Titanin asuttaminen
Titanin asuttaminen on tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvaksi esitetty pysyvän siirtokunnan perustaminen Titaniin. Titan on Saturnuksen suurin kuu, jolla on lähinnä typestä ja metaanista koostuva tiheä kaasukehä. Kaasukehän suuri paine mahdollistaa sen, että sen pinnalla on – lähinnä napojen läheisyydessä – hiilivetyjärviä. Titanista löytyy monia siirtokunnan ylläpitoon tarvittavia raaka-aineita[1], joista voidaan tehdä polttoainetta, vettä, happea ja kasvien lannoitetta. Titanin kylmyys ja kaasukehän paine ovat suuria ongelmia nykytekniikalle.
Edut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Titanin asuttaminen tulee mahdolliseksi vasta sitten, kun on pystytty kehittämään kohtalaisen nopea ja taloudellinen planeettojen välinen matkustusmenetelmä. Yleensä Titanin ajatellaan kiinnostavan aluksi tutkijoita, myöhemmin ehkä raaka-aineiden tuottajia.
Suuri pinta-ala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Titan on kuuksi suuri kappale, sen pinta-ala on Maan Kuuta tai sisäplaneetta Merkuriusta suurempi. Titanin läpimitta 5 150 km on hieman alle puolet maasta, joten sen pinta-ala on noin 1/6 Maan pinta-alasta. On kuitenkin muistettava, että Maasta on suuri osa merta, noin 3/4 josta suurin osa syvämerta. Titanin ala vastaa yli 240 Suomea. Näin ollen Titan on hyödynnettävältä pinta-alaltaan loppujen lopuksi melko lähellä Maata. Näin ollen tilaa asutuksille ja teollisuuslaitoksille löytyy.
Hiilivetyjen ja muiden aineiden runsaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Titanin kaasukehä koostuu enimmäkseen typestä ja metaanista ja sen paine on 1,5-kertainen Maan ilmakehään verrattuna. Kylmemmästä lämpötilasta johtuen kaasukehän tiheys on kuitenkin 4,5 kertaa suurempi kuin Maassa merenpinnan tasolla. Kuun pinnalla on lukuisia hiilivetyjärviä ja monia geologisia muodostumia, joissa on eri aineita, muun muassa etaania, ammoniakkia ja vesijäätä. Hiilivedystä voi valmistaa avaruusaluksen polttoainetta tai sitä voi käyttää energian tuottamiseen[2]. Vesijäätä voi sulattaa juomavedeksi tai siitä voidaan valmistaa kemiallisella prosessilla happea, jos käytettävissä on energiaa ja sopiva laitteisto. Ammoniakista saa lannoitteita. Titanin kaasukehän tuulia voi hyödyntää tuulivoimaan.
Kaasukehä ja magneettikenttä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Titanilla on pieni painovoima, 1,35 m/s², joka on noin 1/7 Maan vastaavasta. Titanin pakonopeus on pieni, tosin isompi kuin Kuulla, 2 639 m/s, mutta pienempi kuin Marsilla. Titanin pinnalta voidaan siis nousta helpohkosti avaruuteen rakettia tai muuta tulevaisuudessa mahdollisesti käytössä olevaa kulkuvälinettä käyttäen.
Pienestä painovoimasta johtuen lentäminen paikasta toiseen on helppoa. Siivillä varustettu ihminen pystyisi nousemaan käsivoimilla lentoon[2]. Tiheä kaasukehä helpottaa raskaiden kuormien laskemista kuun pinnalle laskuvarjoilla. Kaasukehä myös suojaa meteoreilta. Titanin keskusplaneetan Saturnuksen Van Allenin säteilyä sisältävät magneettikentän vyöhykkeet ovat heikot toisin kuin Jupiterin vastaavat[2]. Muutenkaan kauempana Auringosta auringon purkaukset eivät välttämättä ole niin suuri rasite kuin Maan etäisyydellä avaruudessa. Titanin oma magnetosfääri suojaa jossain määrin auringon hiukkassäteilyltä ja kosmisilta säteiltä. Näin ollen Titan on monissa suhteissa parempi asutuskohde kuin sellaiseksi ehdotettu Mars[1].
Ongelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kylmyys ja kaasukehä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Titan on Maasta ja Auringosta kaukana oleva kylmä maailma, jonka pintalämpötila on noin –179 °C[1]. Lämpöeristys on suuri ongelma[3], jota ei ole toistaiseksi saatu ratkaistua. Myös Titanin Maata tiheämpi kaasukehä vaikeuttaa lämpöeristystä. Titanin suuri kaasukehän paine aiheuttaa omat ongelmansa paineistukselle. Titanin kaasukehässä on syanidia[2], joka on ihmisille myrkyllistä pieninäkin annoksina, ja jos sitä vuotaa suuren kaasukehän paineen takia sisään, se tappaa nopeasti.
Etäisyys Maasta ja Auringosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aurinko näyttää Titanista katsoen noin 3,5 kaariminuutin kokoiselta eli melkein 10 kertaa pienemmältä kuin Maassa ja valaisee melkein 100 kertaa himmeämmin, mikä vastaa auringonlaskua Maassa. Näin himmeässä säteilyssä aurinkoenergiaa ei voi käyttää, vaan on turvauduttava esimerkiksi ydinreaktoreihin tai tuulivoimaan. Titanin melko heikko magnetosfääri ei suojaa kaikelta aurinkotuulen mukana kulkevalta hiukkassäteilyltä[1].
Radioviestin välitys Maan ja Titanin välillä vie kauan (n. 1,5–2 h), joten keskustelu reaaliajassa Maan kanssa on mahdotonta. Lisäksi Titanissa on luultavasti pula metalleista ja muista huoneenlämpötilassa kiinteistä aineista, joita tarvitaan siirtokunnan rakentamiseen.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Can Titan be our future home? (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d What are the Prospects for Colonizing Titan?tarvitaan parempi lähde
- ↑ Colonization of Titan-- The Future Persian Gulf? The Space Monitor Sunday, July 15, 2007tarvitaan parempi lähde