Tiikeripyton
Wikipedia
| Tiikeripyton | ||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||
| Kolmiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||
| Python molurus bivittatus Kuhl, 1820 |
||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||
 Tiikeripyton Wikispeciesissä |
Tiikeripyton (myös Burman pyton) (Python molurus bivittatus) on yksi kuudesta isoimmasta käärmeestä. Tiikeripyton kuuluu kuristajiin, joten niillä ei ole myrkkyhampaita. Se kuuluu II-CITES lajeihin.
Tiikeripyton on hyvin suuri, raskastekoinen käärme. Tiikeripytonit ovat tummanruskeita beigeillä täplillä ja kahdella selvällä vaakasuoralla päänraidalla kummankin silmän yli. Naaraat kasvavat koiraita isommiksi. Naarailla on usein erilainen väritys sekä pienempi pää suhteessa vartaloon. Vankeudessa näille jättiläisille kertyy ikää n. 20 vuoden verran, luonnossa elävistä ei ole merkintöjä.
Tiikeripytonia esiintyy Etelä-Aasiassa, Burmassa, Thaimaassa, eteläisessä Kiinassa, Vietnamissa ja Indonesiassa. Tiikeripytonin elinympäristö on vaihteleva, sisältäen kuivan metsistön, vuoristot sekä eteläisen Aasian heinäpellot. Luonnossa tiikeripytonin ruokavalio koostuu jäniksistä, hiiristä, rotista, liskoista, toisista käärmeistä, linnuista sekä muista nisäkkäistä.
[muokkaa] Lisääntyminen
Tiikeripytonit parittelet aikaisin kevätkuukausina ja munivat 12–100 munaa maalis-huhtikuussa. Hautoessaan munia Tiikeripytonin lihakset värähtelevät ja nämä liikkeet auttavat naarasta nostamaan munien ympäryksen lämpötilaa. Tiikeripyton naaras ei koskaan jätä munia syödäkseen.
