Piikkisiat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Piikkisiat
Piikkisika (Hystrix cristata)
Piikkisika (Hystrix cristata)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Jyrsijät Rodentia
Alalahko: Piikkisikamaiset jyrsijät Hystricomorpha
Osalahko: Piikkisikamaiset Hystricognathi
Heimo: Piikkisiat
Hystricidae
G, Fischer, 1817
Suvut
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Piikkisiat Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Piikkisiat Commonsissa

Piikkisiat (Hystricidae) on jyrsijöiden heimo, johon kuuluu 11 nykyisin elävää lajia. Lajit tunnetaan parhaiten suojaavista piikeistään.

Piikkisikojen piikkien koko ja muoto vaihtelevat, toisilla lajeilla ne näkyvät selvemmin kuin toisilla. Piikit ovat kehittyneet karvoista, ja ne suojaavat eläintä tehokkaasti. Komeimmat piikit on Afrikassa ja Aasiassa tavattavilla piikkisioilla (Hystrix-suku). Uhattuina ne kiertyvät osittain kerälle ja ravistelevat piikkejään. Niiden piikit ovat mustavalkoisia ja jopa 50 cm pitkiä. Piikkisikojen piikit eivät ole myrkyllisiä, mutta haavaan voi kehittyä vaarallinen tulehdus.

Piikkisiat syövät pääasiassa lehtiä, juuria ja hedelmiä. Usein ne aiheuttavat vahinkoja viljelyksillä ja erityisesti juurikasvimailla. Naaraan kantoaika on noin 100-200 vuorokautta. Piikkisiat saavat kerrallaan yhdestä kahteen poikasta. Piikkisiat voivat elää jopa 17-vuotiaiksi.

Piikkisiat ovat yöeläimiä ja ne elävät koloissa tai luolissa. Talvisin piikkisiat liikkuvat vain vähän, mutta talviunta ne eivät nuku. Piikkisika voitaisiin piikkiensä johdosta sekoittaa siiliin, joka kuitenkin on paljon pienempi. Siilin piikit ovat myös lyhyitä ja tasapituisia.

Piikkisikoja, joista on käytetty myös nimeä vanhan maailman piikkisiat,[1] ei tule sekoittaa Pohjois- ja Etelä-Amerikassa eläviin samankaltaisiin eläimiin, jotka kuuluvat puupiikkisikojen (Erethizontidae) heimoon. Vaikka heimojen edustajat muistuttavat toisiaan, ne eivät ole erityisen läheistä sukua toisilleen. Puupiikkisioilla on jaloissa isot kynnet ja karvattomat anturat, joilla on hyvä tarttua oksiin. Puupiikkisikojen erikoistunein laji on kierteishäntäpiikkisika, joka elää Keski- ja Etelä-Amerikan metsissä. Sillä on pitkä ja lihaksikas häntä, jonka se kietoo kiipeillessään oksan ympärille lisätueksi.

Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että piikkisikojen heimon suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin "piikikkäät".[2] Suomen kielen lautakunta on kannanotossaan arvostellut ehdotettua nimeä epähavainnolliseksi.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Elo, Ulla & Koivisto, Ilkka ym. (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 2: Nisäkkäät. Weilin+Göös, 1991. ISBN 951-35-4687-X.
  2. Nisäkäsnimistötoimikunta: Piikkisiat (Hystricidae) (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet. 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 7.11.2010.
  3. Kotus.fi: Suomen kielen lautakunnan kannanotto Luettu 8.11.2010.
Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.