Tert-butyylihydroperoksidi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tert-butyylihydroperoksidi
TBHP.png
Tunnisteet
CAS-numero 75-91-2
IUPAC-nimi 2-hydroperoksi-2-metyylipropaani
SMILES CC(C)(C)OO [1]
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C4H10O2
Moolimassa 90,12 g/mol
Tiheys 0,93 g/cm3 [2] g/cm³
Sulamispiste −3 °C
Kiehumispiste 89 °C (hajoaa)[2]
Liukoisuus Sekoittuu[2]

Tert-butyylihydroperoksidi (C4H10O2) on orgaaninen peroksidi, jota käytetään hapettimena ja muovien valmistuksessa polymeraatioreaktion heräteaineena[3] sekä muovien kovettajana[4]. Aine myydään usein 70-prosenttisena vesiliuoksena.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huoneen lämmössä tert-butyylihydroperoksidi on väritön neste. Se on voimakas hapetin ja reagoi siksi hyvin herkästi, erityisesti helposti pelkistävien aineiden kanssa. Aine on palavaa ja muodostaa myös herkästi räjähtäviä seoksia. [2] Aine liukenee orgaanisiin liuottimiin[3] ja sekoittuu veden kanssa[2].

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tert-butyylihydropeorksidia valmistetaan isobutaanista. Isobuteenissa monesti epäpuhtautena oleva isobuteeni poistetaan käsittelemällä seosta sopivissa olosuhteissa niin, että isobuteeni oligomerisoituu. Jäljelle jäänyt isobutaani erotetaan tislaamalla ja hapetetaan tert-butyylihydroperoksidiksi atomaarisella hapella.[5]

Turvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tert-butyylihydroperoksidi on ärsytystä aiheuttava ja syövyttävä aine. Hengitettynä aine aiheuttaa yskää ja hengitysvaikeuksia ja suurina pitoisuuksina myös keuhkovaurion[3]. Nieltynä aine voi syövyttää ruokatorvea ja aiheuttaa pahoinvointia. Silmiin tai iholle joutuessaan tert-butyylihydroperoksidi voi aiheuttaa vakaviakin syövytysvammoja. Yhdiste on erityisesti veden eliöstölle haitallista.[4]. Aineen on todettu aiheuttavan geenimutaatioita muun muassa Drosophila-suvun kärpäsille.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. tetrt-Butyl hydroperoxide – Substance summary NCBI. Viitattu 11. huhtikuuta 2009.
  2. a b c d e tert-Butyylihydroperoksidi (70% vesiliuos) ((vesiliuos 70%)) Kansainväliset kemikaalikortit. 1999. ICSC. Viitattu 11.4.2009.
  3. a b c Pradyot Patnaik: A Comprehensive Guide to the Hazardous Properties of Chemical Substances, s. 722. Wiley-Intersciences, 2007. ISBN 978-0-471-71458-3. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 11.4.2009). (englanniksi)
  4. a b OVA-ohje: Tert-Butyylihydroperoksidi Työturvallisuuslaitos. Viitattu 11.4.2009.
  5. Production of tertiary butyl hydroperoxide FreePatents Online. Viitattu 11.4.2009. (englanniksi)
  6. Lawrence Fishbein: Potential industrial carcinogens and mutagens, s. 158. Elsevier, 1979. ISBN 978-0444417770. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 11.4.2009). (englanniksi)
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.