Teijon ylänkö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Teijon ylänkö on maantieteellinen alue Salon kaupungissa Varsinais-Suomessa. Alue on Halikonlahden ja Perniönjokilaakson välistä ylänköä, jossa on useita järviä ja soita.

Teijon ylängöllä sijaitsevat muun muassa järvet Hamarijärvi, Sahajärvi, Puolakkajärvi ja Matildanjärvi, jotka ovat syntyneet kallioiden välisiin laaksoihin. Osaa järvistä reunustavat suot. Suot vaihtelevat suurista vetisistä nevoista pieniin kallioiden rämepainaumiin. Järvien pinta on yli 30 metrin korkeudessa merenpinnasta ja korkeimmat kalliot nousevat yli 80 metriin.[1]

Alueen itäosassa on laaja keidassuo Punassuo, jonka pohjoisreunalla on useita lähteitä. Suon koillispuolella on runsasvetinen lettosuo Kylmäsuo.[1] Kallioperältään ylänkö on pääosin mikrokliinigraniittia. Noin kaksi kolmasosaa maaperästä on moreenia ja turvemaata on noin 15 prosenttia. Kolmas Salpausselkä kulkee alueen läpi muodostaen hiekkanummia.[2]

Alueen metsät eivät ole kovin monimuotoisia vastikään loppuneiden hakkuiden jäljiltä, mutta pieniä korpia on. Puusto on pääasiasiassa männikköä, mutta lehtojakin esiintyy. Alueella on paljon sammallajeja, joista osa harvinaisia. Tyypillistä rämekasvillisuutta on paljon ja valtalaji on tupasvilla. Linnusto ei ole alueella kovin runsas, mutta tavattu lajimäärä on suhteellisen korkea.[1]

Suurin osa Teijon ylängöstä on suojeltu ja osa siitä kuuluu Teijon kansallispuiston. Ylängon länsilaidoilla sijaitsevat Kirjakkalan, Teijon ja Mathildedalin historialliset ruukkikylät. Näiden lisäksi alueen matkailua lisäävät golfkenttä ja laskettelurinne.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Teijon ylänkö Ympäristöhallinto. Viitattu 15.10.2019.
  2. a b Teijon retkeilyalueen ja Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2011-2026 (pdf) (ISBN 978-952-446-937-1) 2012. Vantaa: Metsähallitus. Viitattu 15.10.2019.