Tehtaankoulu
Tehtaankoulu on historiallinen, teollisuuslaitoksen ylläpitämä koulu, joka huolehti tehtaan työntekijöiden lasten alkeisopetuksesta. Suomessa tehtaankouluja oli 1600-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Pohjoismaiden ensimmäiset tehtaankoulut perustettiin Ruotsiin 1600-luvun alkupuolella. Vuosisadan puolivälissä niiden opetussuunnitelma oli jo varsin laaja sisältäen esimerkiksi latinan alkeisopetuksen. Näin oli muun muassa Ruotsissa Avestassa ja Kemiön Tjudassa. Tehtaankouluissa käytettiin 1800-luvun alkupuoliskolla Bell–Lancasterin opetusjärjestelmää, jossa varttuneemmat oppilaat opettajan johdolla opettivat aloittelevia koululaisia. Järjestelmää käytettiin vielä 1867 perustetussa Forssan tehtaan koulussa, mutta se väistyi kansakoulujärjestelmän kehittyessä.[1]
Suomen 1850- ja 1860-luvulla perustetuista yksityiskouluista melkein puolet oli tehtaankouluja, eniten niitä oli Savossa ja Karjalassa. Eräät tehtaat ottivat käyttöön paikallisen oppivelvollisuuden määräämällä työntekijänsä lähettämään lapsensa tehtaankouluun. Kansakouluasetus säädettiin 1866 ja vuosisadan loppua kohden tehtaankouluja alettiin muuttaa kunnallisiksi kansakouluiksi. Suomen viimeinen tehtaan ylläpitämä kansakoulu oli Janakkalan Tervakoskella. Se siirtyi kunnan hoitoon 1950.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eelis Aurola: Suomen tehtaankoulut 1636–1881, omakustanne, Forssa 1961, Helsingin yliopiston väitöskirja. Julkaistu myös Suomen historiallisen seuran julkaisusarjassa Historiallisia tutkimuksia numerolla 61.