Sysäysputkimoottori
Sivulta puuttuu 
Sysäysputkimoottori (eng. pulsejet) on eräs patoputkimoottorin tyyppi, joka polttaa polttoaineensa pulsseissa. Moottori koostuu sysäysputkesta ja polttoaineensyöttöjärjestelmästä. Siinä ei läppäventtiilin ohella ole lainkaan liikkuvia osia. Ensimmäinen toimiva sysäysputkimoottori rakennettiin Venäjällä 1908.
Sysäysputken tärkeimmät osat ovat polttokammio (jossa tapahtuu palaminen), läppäventtiili, ja pakoputki. Sytytysmekanismina voidaan käyttää joko sytytystulppaa, hehkutulppaa tai itsesytytystä kuulamoottorin tapaan.
Kun sysäysputki käynnistetään, sytytysmekanismi käynnistetään ja polttoainehana avataan [1]. Samalla läppäventtiileille puhalletaan ilmaa. Ilman ja polttoaineen sekoituksen pitäisi nyt syttyä, jolloin sysäysputki alkaa toimia pitäen sille tunnusomaista pärisevää tai poksahtelevaa ääntä. Palavan kaasun paine sulkee läppäventtiilin [2], jolloin ilman ja polttoaineen tulo palokammioon lakkaa. Kuumat palokaasut poistuvat pakoputken kautta [3]. Paineen laskiessa läppäventtiili jälleen aukeaa, palokammioon syöksyy uutta ilma-polttoaineseosta, ja prosessisykli alkaa alusta.
On hyvin helppoa sanoa, että toimiiko sysäysputkimoottori, sillä se käydessään tuottaa hyvin kovaa pärisevää ääntä. Pärinä itsessään johtuu polttoaineen räjähdysmäisestä palamisesta sysäysputken polttokammiossa, jota tapahtuu yleensä 40-200 kertaa sekunnissa. Sysäysputkimoottori myös kuumenee käydessään, joskus jopa valkohehkuiseksi.
Läppäventtiili, joka säätää ilman tuloa, on hyvin ohutta jousiterästä. Se avautuu ja sulkeutuu palamissyklin mukaan, riippuen siitä, palaako polttoaine vai ottaako moottori sisään palokammioon polttoainetta ja tuoretta ilmaa. Venttiili ei siihen kohdistuvan voiman ja kuumuudentakia yleensä kestä 20 minuuttia pidempään yhtäjaksoista käyttöä.
Sysäysputkimoottoria käytettiin operatiivisesti ensimmäisen kerran saksalaisessa V1-lentopommissa. Sysäysputkimoottorin tunnusomaisen äänen mukaan V-1 sai nimen buzz bomb (surinapommi)
Sysäysputkimoottori on yksinkertainen valmistaa, mutta sen terminen hyötysuhde on heikko, polttoaineenkulutus suuri ja käyntimelu kova. Sitä käytetään nykyaikana lähinnä vain pienoislaitteista. Sysäysmoottorin seisontateho on hyvin huono, joten se käynnistetään vasta, kun laite on saanut riittävän alkuvauhdin, ja ilmavirran dynaaminenpaine riittää käyttämään läppäventtiiliä. Usein virtauksen dynaamista painetta tehostetaan muotoilemalla ilmanotto venturiputken muotoiseksi.
Venttiilitön sysäysputkimoottori [muokkaa]
Venttiilitön sysäysputkimoottori on lähes samanlainen kuin tavallinen sysäysputki, mutta venttiili on korvattu ilmanottoputkella, joka yleensä taivutetaan taaksepäin, sillä sekin tuottaa työntövoimaa. Venttiilitön sysäysputki voi toimia lähes rajattoman ajan, jos se on rakennettu riittävän kestävistä materiaaleista.
Sysäysputkimoottorin rakennusohjeet [muokkaa]
Englanninkieliseltä sysäysputkimoottorisivustolta, http://pulse-jets.com/ löytää paljon erilaisia malleja sekä rakennusohjeita sekä tavallisen sysäysputkimoottorin että venttiilittömän moottorin valmistamiseen.
