Suomen passi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomen passi on matkustusasiakirja, jonka voi saada Suomen kansalainen. Koska lapsia ei enää merkitä huoltajan passiin, myös heillä on oltava omat passinsa.[1] Nykyinen, ns. biopassi on voimassa viisi vuotta. Suomen passilla voi matkustaa ilman viisumia 173 maahan, useampaan kuin minkään muun maan passilla.

Passin hakeminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa passia haetaan poliisilta ja ulkomailla Suomen edustustosta.

Tavallisen passin saa noin viikossa ja pikapassin muutamassa päivässä. Expresspassin voi saada samana päivänä. Expresspassia voi hakea miltä poliisiasemalta tahansa, mutta sen voi noutaa vain Pasilan poliisiasemalta Helsingistä tai Helsinki-Vantaan lentoasemalla poliisin lupapalvelupisteestä.[2] Tavallinen passi lähetetään lähimpään R-kioskin toimipaikkaan, muut passit pitää hakea poliisilaitokselta.[2]

Jos joutuu yllättäen lähtemään matkalle eikä ole aikaa odottaa tavallista passia, hakijalle voidaan myöntää väliaikainen passi, joka on voimassa matkan ajan, kuitenkin enintään yhden vuoden. Väliaikainen passi ei kelpaa Yhdysvaltoihin ilman erillistä viisumia. Jos väliaikaisen passin hakee siksi, että varsinainen passi on jäänyt kotiin, kotiin jäänyt passi mitätöityy samalla, kun väliaikainen myönnetään, eikä kotiin jäänyttä passia voi enää käyttää.

Passin hakeminen verkossa[3][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavallisen passin ja merimiespassin hakemuksen on voinut 1.12.2014 alkaen laittaa vireille poliisin sähköisessä asiointipalvelussa. Palveluun kirjautuminen vaatii vahvaa sähköistä tunnistusta: pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai henkilökortin kansalaisvarmennetta.

Yli 12-vuotias voi uusia passin kokonaan verkossa ilman käyntiä poliisiasemalla, jos seuraavat kevennetyn hakumenettelyn edellytykset täyttyvät:

1. Hakijalta on otettu sormenjäljet ja nimikirjoitusnäyte aiempaa passia varten enintään kuusi vuotta sitten. Aiemman passin, jota varten sormenjäljet on otettu, ei tarvitse olla voimassa. Edellistä passia myönnettäessä hakijan on täytynyt olla vähintään 12-vuotias, koska muuten sormenjälkiä ei ole otettu.

2. Hakijan nimi on sama kuin edellisessä passissa. Muussa tapauksessa passirekisterin nimikirjoitusnäyte ei ole enää ajantasainen.

3. Hakemukseen on liitetty sähköisessä muodossa valokuva, joka on enintään kuusi kuukautta vanha ja täyttää passikuvan laatuvaatimukset. Kuva on toimitettava lupahallinnon valokuvapalvelimen kautta. Palvelinsivustolla on luettelo valokuvaamoista, jotka ovat sitoutuneet syöttämään passikuvat valokuvapalvelimelle. Uutta kuvaa verrataan poliisissa aiempiin kuviin. Jos virkailija ei pysty varmistumaan, että kuvat esittävät samaa henkilöä, hän kutsuu hakijan tunnistettavaksi.

Verkossa tehty hakemus maksetaan verkkopankissa. Sähköiseen passihakemukseen voi valita pika- tai express-toimituksen vain, jos hakemus ei vaadi käyntiä poliisiasemalla. Valmis passi toimitetaan hakijan valitsemaan noutopisteeseen.

Arviolta ainakin puolet passeista voidaan hakea kevennetyllä hakumenettelyllä, mikä vähentää asiakaskäyntejä poliisiasemilla merkittävästi[4].

Passin turvaominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sirulliset, ns. biometriset passit eli biopassit otettiin Suomessa käyttöön 22. elokuuta 2006. Ennen sitä myönnetyt passit olivat siruttomia ja voimassa yleensä kymmenen vuotta. Passinhaltijan henkilötiedot, valokuva, voimassaolo ja myöntäjätiedot tallennetaan näkyvinä passin tietosivulle laserkaiverrusmenetelmällä. Samat tiedot sekä passinhaltijan sormenjäljet tallennetaan myös passissa olevalle sirulle.

Passikirjan turvaominaisuuksia ja ulkonäköä päivitettiin 21.8.2012. Sirun tietosisältö pysyi tässä uudistuksessa samana. EU-maita koskevien vaatimusten mukaisesti Suomessakin otettiin uusi siru käyttöön vuoden 2014 lopussa. Uusi siru on yhteensopiva vanhojen sirujen kanssa mutta mahdollistaa samalla uusien, entistäkin turvallisempien algoritmien käytön.

Passintarkastaja pystyy tarkastamaan valokuvan painetusta kuvasta, sirulle talletetusta kuvasta ja katsomalla passin esittäjää. Varmuus siitä, että kaikissa kolmessa kohdassa on sama henkilö, saadaan käyttämällä kasvontunnistusohjelmaa. Tällöin henkilöstä otetaan rajanylityspisteessä vielä valokuva, jota verrataan passin sirulla olevaan valokuvaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]