Suojatie

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aikuinen ja lapsi valmistautuvat ylittämään suojatietä Israelissa.
Suojatien liikennemerkki
Suojatie taajama-alueella

Suojatie on jalankulkijoille ja joskus myös pyöräilijöille varattu ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettu ja liikenne­merkein tai tie­merkinnöin osoitettu kohta. Useimmissa maissa suojatiet merkitään noin askeleen välein sijaitsevilla katuun maalatuilla leveillä valkoisilla raidoilla. Pyöräilijä voi myös ylittää suojatien pyörällä, jos pyöräilijä tulee suojatielle pyörätieltä.[1]

Suojatiet Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tieliikennelaki määrää ajoneuvon kuljettajan antamaan esteettömän kulun jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille. Ajoneuvon kuljettajan tulee väistää suojatietä ylittävää pyöräilijää tai mopoilijaa silloin, kun hänelle on liikennemerkillä osoitettu väistämisvelvollisuus, tai hän on kääntymässä suojatien yli. Pyörän päältä noussut pyöräilijä on jalankulkija, jolloin häntä pitää väistää samalla tavoin kuin jalankulkijaa.[2] Suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on sovitettava nopeutensa siten, että hän pystyy tarvittaessa pysäyttämään ajoneuvonsa ennen suojatietä. Laki kieltää ajoneuvon pysäköimisen ja pysäyttämisen 5 metrin matkalla ennen suojatietä. Jos suojatien eteen on pysäköity tai pysäytetty ajoneuvo, joka peittää näkyvyyden suojatielle, ei sitä saa ohittaa pysähtymättä, ellei väliin jää suojakoroketta tai toista vapaata eli tyhjää ajokaistaa. Jalankulkijan on ylitettävä ajorata suojatietä kulkien, jos se on lähellä. Muuten ajorata on ylitettävä kohtisuoraan ja yleensä risteyksen vierestä. Suojatielle tai muuten ajoradalle astuvan jalankulkijan on noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon etäisyys ja nopeus edellyttävät. Hänen on ylitettävä ajorata tarpeettomasti viivyttelemättä.[3]


Tärkeimmät muistisäännöt suojatietä ylittäessä:

  • Seuraa ympäristöä joka suuntaan
  • Näy – älä ole piilossa, käytä pimeällä heijastinta
  • Muista arviointivirheen mahdollisuus.

EuroTest 2008 -suojatietutkimuksen mukaan suojateiden turvallisuuteen vaikuttaa rakenteellinen kaupunkisuunnittelu, paikallinen liikennekulttuuri ja hyvin lähellä suojatietä pysäköitynä olevat ajoneuvot. Helsingissä suurin osa risteyksistä ansaitsi hyvän arvosanan päivänäkyvyydestä. Yöllinen näkyvyys Helsingissä sen sijaan oli selvästi huonompi: vain puolet suojateistä sai hyvän arvosanan.[4]

Autoilijoiden keskuudessa kunnioitus suojateitä kohden on poliisin mukaan vähentynyt. Entistä harvempi autoilija pysähtyy suojatielle päästääkseen odottavan jalankulkijan tien ylitse.[5] Autoilijat lähtevät aikaista herkemmin pakoon kolaroituaan suojatiellä kevyen liikenteen kanssa, sen sijaan että jäisivät antamaan ensiapua ja selvittämään tapahtunutta.[6] Etenkin lapsille suojatien ylittäminen voi olla pelottava kokemus, koska autoilijat eivät aina pysähdy antamaan tilaa suojatielle, kuten tieliikennelaki heitä velvoittaa.

Onnettomuustilastoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2009 tilastokatsauksen mukaan viimeisen viiden vuoden aikana on kuollut keskimäärin 50 ja loukkaantunut 611 jalankulkijaa vuodessa, joista suojatiellä tapahtui 30% kuolontapauksista ja 45% loukkaantumisista.[7] Pyöräilijöitä on kuollut keskimäärin 28 ja loukkaantunut 951 pyöräilijää vuodessa, viimeisten viiden vuoden aikana. Henkilövahingoista 70% on auton ja pyöräilijän välisiä kolareita ja erityinen riskialue on kärkikolmiolla varustetut risteykset.[8]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]