Sulfadoksiini
| |
| |
Sulfadoksiini
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 4-amino-N-(5,6-dimetoksipyrimidin-4-yyli)bentseenisulfonamidi | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | ? |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C12H14N4O4S |
| Moolimassa | 310,342 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Fysikaaliset tiedot | |
| Sulamispiste | 190−194 °C [1] |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Metabolia | ? |
| Puoliintumisaika | ? |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | ? |
Sulfadoksiini (C12H14SN4O4) on sulfonamideihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Sulfadoksiinia voidaan käyttää malarian hoitoon, mutta sitä ei suositella käytettäväksi resistenttiyden kehittymisen vuoksi. Sulfadoksiini on WHO:n laatimalla tärkeimpien lääkeaineiden listalla[2].
Ominaisuudet ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huoneenlämpötilassa sulfadoksiini on kiteistä ainetta. Yhdiste liukenee vähäisessä määrin veteen ja alkoholeihin ja hyvin happamiin tai emäksisiin liuoksiin.[1]
Sulfadoksiinin käyttö malarian hoidossa perustuu siihen, että yhdiste estää dihydropteroaattisyntaasientsyymiä.[3] Sitä ei kuitenkaan käytetä yksinään vaan aina yhdistelmänä pyrimetamiini, pyrimetamiinin ja artesunaatin tai amodiakiinin kanssa. Malarialoisio on kuitenkin kehittänyt resistenssin pyrimetamiinin ja sulfadoksiinin yhdistelmälle eikä sen käyttöä enää suositella.[4][5][6]
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sulfadoksiinin valmistus lähtee metyyli-2-metoksiasetaatista ja dimetyylioksalaatista, jotka kondensoituvat emäksisissä olosuhteissa. Kuumennettaessa tämä tuote hajoaa metoksimalonihapon dimetyyliesteriksi. Esteriryhmät reagoivat ammoniakin kanssa, jolloin muodostuu diamidi. Tämä välituote reagoi emäksisissä olosuhteissa formamidin kanssa 4,6-dihydroksi-5-metoksipyrimidiiniksi. Seuraava vaihe on tämän tuotteen klooraus fosforitrikloridin avulla ja toinen muodostuneen tuotteen klooriatomeista korvataan aminoryhmällä ja toinen metoksiryhmällä. Kaksi viimeistä vaihetta sulfadoksiinisynteesissä ovat reaktio 4-asetyyliaminobentseenisulfonyylikloridin kanssa ja hydrolyysi emäksisissä olosuhteissa.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 1521-1522. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)
- ↑ WHO Model List of Essential Medicines 2015. WHO. Viitattu 30.8.2018. (englanniksi)
- ↑ Sulfadoxine DrugBank. Viitattu 30.8.2018. (englanniksi)
- ↑ Heli Siikamäki & Juhana E. Idänpään-Heikkilä: Mitä uutta malarialääkkeistä? - Uusimmat hoidot eivät ole kaikkien saatavilla eivätkä yksin ratkaise malariaongelmaa. Duodecim, 2007, 123. vsk, nro 11, s. 1287-1291.
- ↑ World Health Organization: Guidelines for the Treatment of Malaria, s. 14. World Health Organization, 2014. ISBN 9789241547925. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.8.2018). (englanniksi)
- ↑ Roger G. Finch,David Greenwood,Richard J. Whitley,S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 340. Elsevier, 2010. ISBN 9780702047657. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.8.2018). (englanniksi)
- ↑ Ṛuben Vardanyan, Victor J. Hruby: Synthesis of essential drugs, s. 506. Elsevier, 2006. ISBN 978-0-444-52166-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.8.2018). (englanniksi)