Sud-Ouest SO.4050 Vautour II

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sud-Ouest SO.4050 Vautour II
Sud-Ouest SO.4050 Vautour IIN
Sud-Ouest SO.4050 Vautour IIN
Tyyppi hävittäjäpommittaja
Valmistaja Société Nationale de Constructions Aéronautiques du Sud-Ouest[1]
Miehistö 2[1]
Ensilento 1952[1]
Käyttöönottovuosi 1956[1]
Mitat
Pituus 15,57[1] m
Kärkiväli 15,09[1] m
Korkeus 4,72[1] m
Nopeus 1 160[1] km/h
Lentomatka 2 575[1] km
Voimanlähde
Koneisto 2 x SNECMA Atar 101E-3[1]
Teho 2 x 3 500 kgp[1]
Aseistus
Aseistus 4 x 30 mm [konetykki][1]

Sud-Ouest SO.4050 Vautour II[1] (suom. Korppikotka, alk. Sud-Ouest Vautour) on ranskalainen hävittäjäpommittaja, jossa oli kaksi suihkumoottoria. Se kehiteltiin 50-luvulla, ensilento tapahtui vuonna 1952. Sitä käytti Ranskan ohella ainoastaan Israel. Konetyyppi osallistui ainakin niin sanottuun kuuden päivän sotaan, vuonna 1967.

Vautour II oli raskas ja pommituksiin soveltuva. Se ei ollut kovin nopea hävittäjänä (huippunopeus 1 105 km/h - MiG-15:n luokkaa), ja sen tehtävät peri lähinnä rynnäköinnissä Miragen pommitukseen soveltuvat muunnokset, sekä Dassault Super Étendardin ja Dassault Étendard IVin ohella SEPECAT Jaguar. Vautourin tyhjäpaino oli 10 000 kg, sekä enimmäinen lentoonlähtöpaino 20 000 kg. Lakikorkeus oli 15 000 metriä. N-versio oli yöhävittäjä (N - nuit).

Konetyyppiä leimasi raskas tykkiaseistus, sillä siinä oli 4x 30 millimetrin lentokonetykkiä. Vautourissa oli myös sisäpuolinen pommisäiliö ulkoisten aseripustimien ohella. Kone saattoi käyttää maamaaleja vastaan sekä pommeja (max. 2 725 kg, 6 000 paunaa sisäpuolisesti) että raketteja, tykkiaseitten ohella. Enimmäisasekuorma ulkopuolisiin ripustimiin oli 4 000 kg eli 8 800 paunaa, yhteensä 4 400 kg, eli 9 700 paunaa.

Vuonna 1962 Ranska suoritti ydinkokeen, jonka tuloksena operatiivinen pommitusvalmius saavutettiin 1964. Vautour II kykeni pudottamaan ydinpommeja, tyyppiä AN-11 ja AN-22. Ensimmäinen plutonium-pohjainen ydinpommi AN-11 oli vain noin 1/3 Fat Manin painosta (1 500 kg).

Sud Aviation Vautour II poistettiin lentokalustosta vuonna 1979.

Taistelukoneesta valmistettiin kolmea eri versiota:

  • A — rynnäkkömuunnos
  • B — pommitusmuunnos
  • N — yöhävittäjämuunnos

Vastaavan aikakauden verrokkeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Crosby, Francis: Modern Fighter Aircraft: An Illustrated History of War Planes from 1945 to the Present Day, s. 112–113. Lontoo: Southwater Books/Anness Publishing, 2004. ISBN 1-84215-991-7. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]