Studtiitti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Studtiittia ja uranofaania Shinkolobwe-kaivoksesta

Studtiitti on harvinainen uraanioksidimineraali, jonka kemiallinen kaava on [(UO2)O2(H2O)2]·2(H2O) tai UO4·4(H2O). Se muodostuu sekundaarisena mineraalina uranyyli-ionin ja veden radiolyysituotteen vetyperoksidin reaktiosta. Studtiitti esiintyy yleensä keltaisina neulamaisina kiteinä varsinaisen uraanimalmin pinnalla. Joutuessaan ilman kanssa kosketuksiin studtiitti muuttuu nopeasti metastudtiitiksi (UO4·2(H2O)). Nämä ovat ainoat tunnetut luonnossa esiintyvät peroksidimineraalit.

Studtiitti raportoitiin ensimmäisen kerran mineraalinäytteistä 1947 Shinkolobwe-kaivoksesta, Kongon demokraattinen tasavalta, ja se nimettiin geologi Franz Edward Studtin mukaan. Sittemmin studtiittia on löytynyt myös muista uraaniesiintymistä sekä muun muassa Tšernobylin ydinvoimalaitoksen polttoainelaavan pinnalta. Sitä pidetään myös mahdollisena käytetyn ydinpolttoaineen pitkäaikaissäilytyksen alteraatiofaasina.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Studtiitti.
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.