Stadtlohnin taistelu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Stadtlohnin taistelu
Osa kolmikymmenvuotista sotaa
Etsaus vuodelta 1626
Etsaus vuodelta 1626
Päivämäärä:

6. elokuuta 1623

Paikka:

Stadtlohn nykyisessä Saksassa

Lopputulos:

Katolisten voitto

Osapuolet

Saksalaiset protestantit

Marienfahne.gif Katolinen liiga

Komentajat

Christian Braunschweig

Johann Tilly

Vahvuudet

15 000

25 000

Tappiot

13 000

ei tiedossa

Kolmikymmenvuotisen sodan taistelut
ValkeavuoriFleurusStadtlohnDessauLutterWolgastFrankfurtMagdeburg1. BreitenfeldRainAlte VesteLützenNördlingenWittstockRheinfeldenBreisach2. BreitenfeldRocroiFreiburgJankovZusmarshausenPrahaLens

Stadtlohnin taistelu 6. elokuuta 1623 oli Katolisen liigan ja saksalaisten protestanttien yhteenotto kolmikymmenvuotisessa sodassa.

Vuosi Fleurusin taistelun jälkeen Christian Braunschweig oli saanut komentoonsa viisitoistatuhatta levännyttä ja vasta rekrytoitua miestä. Hän oletti saavansa tukea Ernst von Mansfeldiltä, mutta tämä hylkäsi avunpyynnön varojen puutteessa. Niin Braunschweig oli keskellä katolista aluetta suhteellisen pienen armeijan kanssa ilman toivoa täydennysmiehistä. Hän eteni Weser- ja Ems-jokien yli, mutta Baijerin herttua Maksimilian lähetti Johann Tillyn joukkoineen häntä vastaan, [1] Tillyn kurinalaisemmat joukot pysäyttivät protestanttien etenemisen. Ratsuväki pärjäsi kohtuullisesti, mutta jalkaväki jäi loukkuun suoalueen ja vihollisjoukkojen väliin. Katoliset surmasivat 6000 protestanttia ja ottivat 4000 vangiksi. Braunschweig itse pakeni parintuhannen ratsumiehen kanssa.

Taistelu jäi Christian Braunschweigin viimeiseksi. Hän yritti vielä koota joukkojaan vuonna 1626 mutta menehtyi sairauteen kesäkuussa 1626 vain 26-vuotiaana.

Kun uutiset häviöstä saavuttivat Fredrik V:n, tämän oli tehtävä rauha keisari Ferdinand II:n kanssa. Hänen Kurpfalzin valtakuntansa jaettiin katolisille ruhtinaille, ja vaaliruhtinaan asema siirrettiin Baijerin herttua Maksimilianille, joka oli hänen kaukainen serkkunsa. Maaton Fredrik V pakeni ulkomaille ja taivutteli Alankomaita, Tanskaa ja Ruotsia tukemaan hänen asiaansa.

Protestanttien asema sai murskaavan iskun, omaisuuden takavarikointi ja Böömin ylimystön tukahdutus johtivat maan palaamisen katolisuuteen kahdensadan vuoden hussilaisuuden ja muun harhaopin jälkeen. Protestanttisuus kiellettiin Böömissä. Espanja sai maita Rein-Pfalzin alueella valmistautuessaan jatkamaan sotaa Alankomaita vastaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.