Sovinnollisuus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sovinnollisuus kuvaa sosiaalista toimintaa ekstroversion ohella.

Sovinnollisuus on persoonallisuuspsykologiassa yksi viidestä suuresta persoonallisuuspiirteestä (Big 5) yhdessä ekstroverttiuden, neuroottisuuden, avoimuuden ja tunnollisuuden kanssa. Osana Big 5 -tutkimusta sovinnollisuus on saanut tuekseen valtaisan tilastollisen todistusaineistonlähde?.

Sovinnollisuuden piirre kuvaa ihmisen suhdetta ja asennoitumista muihin ihmisiin sekä valmiuksia sosiaaliseen toimintaan. Sovinnollisen vastakohta on epäsovinnollinen eli antagonistinen, mikä tarkoittaa sovinnollisuuden piirteen toisin päin käännettynä kuvaavan antagonistisuutta. Se ei kuitenkaan yksiselitteisesti tarkoita vihamielisyyttä muita kohtaan, vaan voi ilmetä esimerkiksi epäkiitollisuutena, muiden motiivien epäilynä ja muiden halveksuntana. Koska epäsovinnollinen ihminen ei tule kutsutuksi yhteistoimintaan, epäsovinnollisen ihmisen strategia on pakottaa muut liittymään hänen toimintaansa.

Sovinnollisilla ihmisillä on korkeampi affektiivinen eli emotionaalinen empatia, he haluavat auttaa enemmän muita ihmisiä, luottavat enemmän muiden ihmisten hyväntahtoisuuteen, olivatpa he sitten ennestään tunnettuja tai tuntemattomia ja karttavat konfliktia sosiaalissa tilanteissa. Sympatia näkyy esimerkiksi myönteisempänä suhtautumisena esimerkiksi ylipainoisiin.[1]

Epäsovinnollisilla ihmisillä on puolestaan äärimmillään synkkiä persoonallisuuden piirteitä (dark personality traits): psykopatiaa, narsismia, sadistisuutta ja machiavellismia psykologisessa mielessä. Heidän uhriensa persoonallisuuden piirteet on peilikuva: uhreilla on tyypillisesti keskimääräistä korkeampi sovinnollisuus.[2]

Synkät persoonallisuuden piirteet muodostavat Hexaco-persoonallisuusmallissa oman persoonallisuustyyppinsä Honesty–Humility (rehellisyys–nöyryys). Sovinnollisen persoonallisuuden piirteisiin kuuluu lisäksi pintapuolisempia ominaisuuksia. Siihen on myös siirretty viha, joka on haastava ominaisuus järjestelmien kannalta koska se ei kuulu tiettyyn lokeroon, vaan vihaa pursuavilla ihmisillä on alhainen sovinnollisuus ja korkea neuroottisuus (epävakaa tunne-elämä).[3]

Naisten sovinnollisuus on merkittävästi suurempi kuin miesten. Tämä selittää samalla pääasiassa sen, miksi miehissä on merkittävästi enemmän rikollisia kuin naisissa, sillä rikollisilla on tyypillisesti alhainen sovinnollisuus. Vaikka miesten ja naisten sovinnollisuudet ovat normaalijakaumaltaan samanlaisia, ovat erittäin kylmäkiskoiset henkilöt pääasiassa miehiä. Hyvin lämpimät ihmiset ovat puolestaan pääasiassa naisia, mikä selittää naisten yliedustusta monissa sosiaali- ja terveysalan ammateissa ja lastentarhan- ja luokanopettajina. Sovinnolliset miehet saavat muita pienempää palkkaa kuin sovinnolliset naiset, eli miellyttävyyden ja palkan suhde on miehillä merkittävästi negatiivisempi kuin naisilla.[4]

Sovinnollisuuden olemassaolo yhtenä viidestä persoonallisuuden piirteestä on todistettu leksikaalisin tutkimuksin. Niissä on havaittu sovinnollisuuden lisäksi neljä muuta eri persoonallisuuden piirrettä, jotka eivät korreloi keskenään eri persoonallisuuden piirteitä kuvaavien adjektiivien korreloidessa samaan aikaan yleensä jonkin viidestä piirteestä kanssa. Leksikaalisissa tutkimuksissa kuvausten kuten friendly, cooperative, trustful, nurturing ja considerate välillä on selvä korrelaatio. Myös lauseet kuten Am not interested in other people's problems ja Sympathize with others' feelings korreloivat leksikologisten tutkimusten sanojen kanssa.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Graziano W.G.; Bruce J. W.; Sheese B.E.; Tobin R.M.: "Attraction, personality and prejudice: Liking none of the people most of the time" (2007). Journal of Personality & Social Psychology. 93: 565–582. https://doi.org/10.1037/0022-3514.93.4.565
  2. Kai Li Chung ja Kathy Charles: "Giving the benefit of the doubt: The role of vulnerability in the perception of Dark Triad behaviours" (2016). Personality and Individual Differences. 101: 208-213. https://doi.org/10.1016/j.paid.2016.05.059
  3. Can One’s Temper be Cooled?: A Role for Agreeableness in Moderating Neuroticism’s Influence on Anger and Aggression (2009). Journal of Research in Personality. 42 (2): 295-311. https://doi.org/10.1016/j.jrp.2007.05.007
  4. Judge, T. A. & Livingston, B. A. & Hurst, C. Do nice guys—and gals—really finish last? The joint effects of sex and agreeableness on income (2012). Journal of Personality and Social Psychology, 102 (2), sivut 390-407. http://doi.org/10.1037/a0026021
  5. Goldberg, L.R.; Johnson, JA; Eber, HW; et al. (2006). "The international personality item pool and the future of public-domain personality measures". Journal of Research in Personality. 40 (1): 84–96. https://doi.org/10.1016/j.jrp.2005.08.007