Sombrerogalaksi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sombrerogalaksi
M104 ngc4594 sombrero galaxy hi-res.jpg
Historia
Löytäjä Pierre Méchain[1]
Milloin 6. toukokuuta 1783[1]
Muut nimet Messier 104, M104, NGC 4594
Ominaisuudet
Tyyppi kierteisgalaksi, Sa-Sb
Etäisyys n. 28 miljoonaa valovuotta
Massa n. 800 miljoonaa auringon massaa
Koko 9x4' kaariminuuttia
Havaitseminen
Tähdistö Neitsyt
Rektaskensio 12 h 40,0 min
Deklinaatio -11° 37'
Suhteellinen kirkkaus +8,0m

Sombrerogalaksi (Messierin kohde 104, M104, NGC 4594) on kierteisgalaksi, joka kuuluu Neitsyen tähdistöön ja joka sijaitsee noin 28 miljoonan valovuoden päässä Maasta.

Sombrerogalaksilla on kirkas ydin, epätavallisen suuri keskuspullistuma ja selvästi erottuva, tumma pölyrengas aivan galaksin kiekon reunalla. Ulkomuodoltaan se muistuttaa leveälieristä sombrero-hattua, josta se on saanut nimensä. Maasta katsoen Sombrerogalaksi on kallellaan reuna meihin päin. Galaksin kirkkaus on 8 magnitudia ja se on tyyppiä Sa tai Sb oleva kierteisgalaksi. Se on helposti nähtävissä myös pienellä kaukoputkella.

Galaksin halkaisija on 50 000 valovuotta ja sen massa vastaa 800 miljoonaa Auringon massaa. Sombrerogalaksilla on kiertolaisinaan suuri joukko pallomaisia tähtijoukkoja ja niitä on mahdollista nähdä vähintäänkin muutamia satoja suuremmilla kaukoputkilla. Niiden kokonaismääräksi on arvioitu noin 2000, mikä on huomattavasti enemmän, kuin esimerkiksi Linnunradalla.

Viimeaikaiset valokuvat osoittavat, että galaksilla on erittäin suuri halo.

Löytäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Galaksin löysi hyvin todennäköisesti Pierre Méchain 1700-luvun lopulla. Hän mainitsi asiasta kirjeessään 6. toukokuuta 1783.[1] M104 on ensimmäinen Messierin kohde, joka lisättiin Messierin luetteloon sen julkaisemisen jälkeen. Messier lisäsi sen käsin henkilökohtaiseen kopioonsa luettelosta kuvaten sitä "todella himmeäksi sumuksi". William Herschel löysi Sombrerogalaksin Pierre Méchainista riippumatta 9. toukukuuta 1784. Vuonna 1912 Vesto Slipher havaitsi, että Sombrerogalaksilla on suuri punasiirtymä. Tämät tiedon avulla laskettiin, että galaksi liikkuu meistä poispäin noin 1 000 kilometrin sekuntivauhdilla - liian nopeaa vauhtia millekään kohteelle Linnunradassa. Tämä oli ensimmäinen varma viite siitä, että M104 ei ole kaasusumu, kuten uskottiin, ja että maailmankaikkeus laajenee kaikkiin suuntiin.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]