Sofistien elämä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sofistien elämä
Βίοι σοφιστῶν
Filostratoksen Sofistien elämän käsikirjoitusta Vaticanus graecus 64 (fol. 284r.) vuodelta 1269/1270.
Filostratoksen Sofistien elämän käsikirjoitusta Vaticanus graecus 64 (fol. 284r.) vuodelta 1269/1270.
Alkuperäisteos
Kirjailija Filostratos
Kieli muinaiskreikka
Genre elämäkerta
Julkaistu 230-luku
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Sofistien elämä (m.kreik. Βίοι σοφιστῶν, Bioi sofistōn, lat. Vitae sophistarum) on Filostratoksen eli Flavius Philostratuksen kirjoittama elämäkertateos, joka kokoaa kreikaksi kirjoittaneiden sofistien elämäkertoja. Se on merkittävä lähde sofistiikkaan ja sen rooliin roomalaisella kaudella.[1][2][3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filostratos kirjoitti teoksensa Sofistien elämä 230-luvulla sen jälkeen kuin oli asettunut Ateenaan. Hän omisti teoksensa sen johdannossa Antonius Gordianukselle.[4] Teoksen ajoitus saadaan siitä, että Filostratos kutsuu tätä ensin konsuliksi ja sitten prokonsuliksi. Gordianus toimi konsulina toisen kerran vuosina 229–230 ja heti tämän jälkeen African prokonsulina. Vuonna 238 hän toimi keisarina. Näin voidaan päätellä, että Sofistien elämä on valmistunut julkaistavaksi joskus vuosien 230 ja 238 välillä. Teos tuo esille sofistiikan suuren vaikutuksen roomalaisen yhteiskunnan intellektuaaliseen elämään.[1]

Teoksen editio princeps oli Firenzessä vuonna 1496 painettu laitos, joka sisälsi myös Lukianoksen satiireja, Kallistratoksen teoksen Ekfraseis, Filostratoksen teoksen Heroikos sekä Filostratos vanhemman teoksen Eikones.[3] Tätä seurasi Aldus Manutiuksen laitos Venetsiassa vuonna 1502[1] (tai 1503).[3] Vuonna 1516 painettiin teoksen latinankielinen käännös. Vuonna 1550 teos painettiin kreikaksi Venetsiassa yhdessä saman latinankielisen käännöksen ja teosten Heroikos ja Eikones kanssa.[3]

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sofistien elämä koostuu kahdesta kirjasta. Se kokoaa yhteen erityisesti roomalaisella sofistiikan kultakaudella 100-luvulla eläneiden sofistien elämäkertoja, mutta käsittää myös varhaisempien Kreikan klassisen kauden kreikkalaisten sofistien ja reettorien, kuten Isokrates, Gorgias ja Protagoras, elämäkertoja. Filostratos lukee joukkoon myös joitakin filosofeja, kuten Favorinos ja Dion Khrysostomos, jotka olivat tarpeeksi kaunopuheisia, että saavat häneltä sofistin nimen.[1]

Suda jakaa teoksen neljän kirjaan, mutta tämä on ilmeisesti virhe; ainakin säilyneitä kirjoja on vain kaksi. Ei myöskään vaikuta siltä, että teoksesta olisi voinut kadota kokonaiset kaksi kirjaa. Myös teoksen johdanto mainitsee sen koostuvan kahdesta kirjasta.[3] Ajallisesti teoksessa on kuitenkin useiden satojen vuosien aukko Kreikan klassisen kauden ja roomalaisen kauden välissä. Siksi joskus on ajateltu, että osa sisällöstä olisi kadonnut, sillä väliin jäävällä hellenistisellä kaudella eli merkittäviä henkilöitä, jotka aiheen puolesta kuuluisivat teokseen, kuten Demetrios Faleronlainen ja Hegesias Magnesialainen. On kuitenkin ehdotettu, että näitä olisi käsitelty jo tarpeeksi muissa tuonaikaisissa teoksissa, ja Filostratos olisi keskittynyt kirjoittamaan henkilöistä, joiden suhteen hänellä oli jotakin lisättävää.[1]

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filostratos sanoo itse, että hänen teoksellaan oli kaksi tarkoitusta: kirjoittaa niistä filosofeista, joilla oli sofistin kyvyt, sekä niistä, jotka olivat varsinaisesti (κυρίως, kyriōs) sofisteja. Tämä jako voidaan nähdä oleellisena selventämään teoksen rakennetta ja kronologiaa. Filosofia epäilee ja tutkii. Sofistiikan taito ottaa perusteensa annettuna, ja koristelee sen puheiksi ikään kuin jumalallisella inspiraatiolla. Edelleen, tämä taito voidaan jakaa kahteen aikakauteen, joita määrittävät niiden käsittelemät aiheet. Ensimmäisen aikakauden sofistit käsittelivät sellaisia yleisiä aiheita kuin rohkeus, oikeudenmukaisuus, jumalallinen, inhimillinen ja kosmogonia; toisen aikakauden sofistit puolestaan esittivät lennokkaita puheita ihmisistä, ja yleisesti kiinnittivät historialliset aiheet suuremmassa määrin henkilöihin. Filostratos myös määrittelee sofistin tärkeimmäksi ominaisuudeksi kyvyn käyttää kieltä, ja kuvaa tähän liittyen aikansa kaunopuheisuutta.[3]

Teoksessa ei pikaisesti katsottuna ole selkeää rakennettu sen enempää ajan kuin aakkostuksenkaan perusteella.[1] Gottfried (Gottfriedus) Olearius on kuitenkin havainnut, että teoksen sisältö voidaan jakaa kolmeen osaan edellä sanotun perusteella, toisin sanoen sen perusteella, miten Filostratos erotti sofistiset filosofit varsinaisista sofisteista, ja jakoi sofistit kahteen aikakauteen. Osista ensimmäinen on lyhyin ja käsittää lyhyitä mainintoja sofistisista filosofeista, alkaen Eudoksos Knidoslaisesta vuonna 366 eaa. ja päättyen Dion Khrysostomokseen (Prusalaiseen) ja Favorinokseen 100-luvulla jaa. Herodes Atticuksen aikana. Toinen osa käsittää vanhan koulukunnan varsinaiset sofistit, alkaen Gorgiaasta (s. n. 480 eaa.) ja päättyen Isokrateehen (s. 436 eaa.).[3]

Kolmas osa käsittää uudemman sofismin koulukunnan alkaen Aiskhineesta (s. n. 390 eaa.) ja hypäten tämän jälkeen Niketekseen noin vuonna 97 jaa. Ensimmäinen kirja päättyy Sekundokseen, joka oli yksi Herodes Atticuksen opettajista. Näin sofisteja on seurattu samalle aikakaudelle kuin sofistisia filosofeja. Toinen kirja alkaa Herodes Atticuksesta noin vuonna 143 jaa. Hän saa muita pidemmän käsittelyn. Tämän jälkeen teos jatkaa hänen aikalaistensa ja heidän oppilaidensa esittelyllä aina keisari Philippus Arabsin hallintokaudelle noin vuonna 247, päättyen Aspasiukseen.[3]

Kirja I[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirja I alkaa omalla johdannollaan, joka käsittelee puhetaidon historiaa.[4] Tämän jälkeen kirja koostuu 26 luvusta, jotka esittävät 29 henkilön elämäkerrat.[5]

Kirja II[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirja II koostuu 33 luvusta, jotka esittävät yhtä monta elämäkertaa.[6]

Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonteeltaan teos on enemmän sofistinen kuin verrattavissa grammaatikkojen tekemiin tarkempiin elämäkertateoksiin. Sen elämäkerrat ovat enemmän luonteenkuvauksia ja anekdoottikokoelmia kuin varsinaisia elämäkertoja, eikä niissä useinkaan luetella sofistien kirjoittamia teoksia ainakaan kattavasti. Filostratos on kiinnostunut sofistien tyylistä, mutta käsittelee tätäkin vain pinnalliseen tapaan.[1] Teos antaa kuitenkin hyvän kuvan käsittelemiensä henkilöiden ansioista varsinkin kun Filostratoksen arvostelukykyyn puhetaidon hienouksien suhteen voidaan hyvin luottaa. Filostratos käyttää kirjoittaessaan itsekin usein retorisia tehokeinoja.[3]

Teoksen arvokkain osa on sen toinen kirja, sillä Filostratoksella oli hyvä pääsy tietoihin monista sen henkilöistä nämä tunteneiden ihmisten välityksellä, ja osan hän tunsi itse. Ensin mainittuihin lukeutuvat Herodes Atticus (II.1), Aristokles Pergamonlainen (II.3), Filagros Kilikialainen (II.8) ja Adrianos Tyroslainen (I.23). Itse hän tunsi hyvin Damianos Efesoslaisen (II.23), ja oli saanut opetusta Proklos Naukratislaiselta (II.21) ja Antipatros Hierapolislaiselta (II.24). Hän oli kuunnellut myös Hippodromos Thessalialaisen (II.27) ja Heliodoroksen (II.32) opetusta, ja todennäköisesti myös Aspasiusta (II.33). Samalla teos antaa välähdyksiä siihen, kuinka puhujia koulutettiin.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g Wright, Wilmer Cave: ”Introduction”. Teoksessa Philostratus & Eunapius 1921, s. ix–.
  2. ↑ Lendering, Jona: Philostratus Livius.org. Viitattu 25.4.2022.
  3. ↑ a b c d e f g h i j Smith, William: ”Philostratus (8)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ a b Filostratos: Sofistien elämä, johdanto.
  5. ↑ Filostratos: Sofistien elämä I.1–26.
  6. ↑ Filostratos: Sofistien elämä II.1–33.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Philostratus: Lives of the Sophists. Teoksessa Philostratus: Lives of the Sophists. Eunapius: Lives of the Philosophers and Sophists. Translated by Wilmer C. Wright. Loeb Classical Library 134. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1921.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sofistien_elämä&oldid=21347350”