Snorri Sturluson
Snorri Sturluson (Snorre Sturlason) (1179 Hvamm, Islanti – 23. syyskuuta 1241 Skálholt, Islanti) oli Islannin kuuluisin historiankirjoittaja, runoilija ja poliitikko. Hänen kirjoittamansa teokset ovat erittäin tärkeitä lähteitä Skandinavian varhaishistorian ja skandinaavisen muinaisuskonnon tutkijoille.
Snorrin aikakausi [muokkaa]
Snorri kuului aristokraattiseen Sturlungar-sukuun. Suvun mukaan on nimetty "Sturlungien aika", noin vuosina 1220–1264 vallinnut väkivaltaisuuksien ja levottomuuksien aikakausi, joka johti siihen, että Islanti menetti itsenäisyytensä Norjan kuninkaalle. Snorri oli kahdesti (vuosina 1215–1218 ja 1222–1231) Islannin parlamentissa alltingissa tuomarina. Hän vieraili kaksi kertaa Norjassa.
Perhe [muokkaa]
Snorrilla oli kaksi vanhempaa veljeä: Þórður Sturluson (vanhempi) ja Sighvatur Sturluson. Hänen vanhempansa olivat Sturla Þórðarson (isä) ja Guðný Böðvarsdóttir (äiti).
Kuolema [muokkaa]
Norjassa vieraillessaan Snorri joutui tekemisiin kuningas Haakon IV Haakoninpojan politiikan sekä kuninkaan jaarlin Skúlin kanssa. Jaarli Skúli kapinoi kuningasta vastaan ja surmattiin 1240. Snorri joutui kuninkaan epäsuosioon, ja hänet surmattiin omaan kellariinsa Skálholtissa.
Teoksia [muokkaa]
- Nuorempi Edda, skaldeille tarkoitettu runousopin ja mytologian käsikirja.
- Heimskringla, esitys Norjan kuninkaiden historiasta. Suomennettu nimellä Norjan kuningassaagat. 1–3. Suomentanut J. A. Hollo. Runot suomentanut Aale Tynni. Johdannon kirjoittanut Martti Haavio. Kuvitus: Halfdan Egedius ym. Porvoo: WSOY, 1960.
- Norjan Kuningastarinoita. Otava, 1919
- Egillin, Kalju-Grímrin pojan, saaga.
Lähteet [muokkaa]
- Snorri Sturluson: Edda, ISBN 0-460-87616-3
- Snorrista englanniksi
